Innovatiivisuus toi Kotkan kampukselle korkeimman ympäristöluokituksen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk sai Kotkan Kantasatamaan uuden kampuksen, joka viihtyisän oppimisympäristön ohella kerää kiitosta vastuullisesta rakentamisesta. Tästä osoituksena on myös Rakennustiedon ympäristöluokituksessa saavutetut viisi tähteä ensimmäisenä opetusrakennuksena Suomessa.

– Haimme kampukselle pitkäikäisiä ja kestäviä ratkaisuja. Totesimme, että ympäristöluokitus on tähän hyvä työkalu. Sen kriteerit ohjasivat hanketta suunnittelun alusta lähtien, Kymenlaakson Kampuskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Tero Tallinen sanoo.

Kampuskiinteistöt on vuokrannut tilat Xamkille. Tallinen kertoo, että molemmat osapuolet ovat strategiassaan sitoutuneet vastuullisuuteen ja kestäviin ratkaisuihin.

Ramboll toimi ympäristöluokituksen konsulttina

Ramboll toimi asiantuntijana ympäristöluokituksen hakuprosessissa. Tallinen on tyytyväinen yhteistyöhön läpi vaativan projektin.

– Rambollin asiantuntijat ohjasivat hyvin hanketta kohti kunnianhimoista tavoitetta ja olivat tukena suunnittelussa ja toteutuksessa.

Rambollin ympäristöluokituksen konsultti Heidi Sell sanoo, että ympäristöluokituksen konsultti toimii projektin tukena koko rakennushankkeen. Hänen osaamiseensa kuuluu olla vaikuttamassa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tärkeintä on suunnitteluvaiheen ohjaus.

– Suunnittelija toteuttaa itse ratkaisun. Me konsulttina sparraamme ja ohjaamme oikeaan suuntaan, Sell tiivistää.

Hänen mukaansa tähän tarvittiin saumatonta yhteistyötä suunnittelijoiden ja kaikkien muidenkin hankkeeseen osallistujien kanssa.

Kotimainen ympäristöluokitus sopivin vaihtoehto

Ympäristöluokituksen hakeminen lähti liikkeelle esiselvityksellä, jossa linjattiin ympäristötehokkuuden tavoitteet ja valittiin käytettävä ympäristöluokitusjärjestelmä.

Rakennustiedon ympäristöluokituksen ohella esiselvityksessä käytiin läpi myös kansainvälisten BREEAM- ja LEED-sertifiointien soveltuvuus kohteeseen.

Tero Tallisen mukaan kotimainen ympäristöluokitus arvioitiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi opetusrakennuksen kaltaiseen julkiseen rakennukseen. BREEAM- ja LEED-luokituksia käytetään enemmän kaupallisissa kohteissa.

Innovatiivinen energiaratkaisu toi paljon pisteitä

Rambollin vastuulla oli kampuksen rakennushankkeessa myös energia- ja elinkaarisuunnittelu. Rambollin energia- ja elinkaarisuunnittelun projektipäällikkö Casper Wilén sanoo, että suunnittelun eri osa-alueet tukivat hyvin toisiaan.

– Esimerkiksi hankkeessa tehtyjä energiasuunnitelmia ja hiilijalanjälkilaskentaa pystyttiin hyödyntämään hyvin myös ympäristöluokituksen hakemisessa, Wilén mainitsee.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa tehtiin energiatehokkuustarkastelu. Simuloinneilla ja laskelmilla varmistettiin, että asetetut tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti.

Wilén kertoo, että kohde sai ympäristöluokituksessa paljon pisteitä innovatiivisesta energiaratkaisusta, joka perustuu energian tehokkaaseen kierrätykseen.

– Energiakeskus on yhteinen viereisen tapahtumakeskuksen kanssa. Järjestelmä hyödyntää maalämpökaivoja sekä lämmön että jäähdytyksen lähteenä. Lisäksi kiinteistössä on kaukolämpöliittymä.

Rakennus toimii myös oppimisvälineenä

Ympäristöluokituksen pisteitä kampuskiinteistö sai taloteknisten järjestelmien kyvykkyydestä tuottaa laadukasta sisäilmaa. Myös hyvin suunniteltu akustiikka otettiin huomioon.

Materiaalitehokkuudestakin tuli pisteitä. Esimerkiksi rakennuksen aulan vaimennusverhous on laskostettua PET-huopaa, joka on valmistettu kierrätetyistä muovipulloista.

Kampuksen suunnittelussa kantavana periaatteena oli muuntojoustavuus. Esimerkiksi LVIS-tekniikan runkolinjat keskitettiin opetustilojen käytäväseinille ja asennukset suunniteltiin samansuuntaisina toistuvina elementteinä. Näin tiloja on myöhemmin helppo jakaa tai yhdistää.

Rakennustiedon ympäristöluokitus sisälsi myös työmaan puhtautta ja kosteudenhallintaa koskevia vaatimuksia. Hankkeen innovaatioihin kuului myös työmaan päälle rakennettu sääsuoja, jolla ehkäistiin kosteusongelmia.

Lisäpisteitä oli mahdollista saada myös innovatiivisista ratkaisuista. Sellaiseksi hyväksyttiin rakennuksen itsensä toimiminen tekniikan opiskelijoiden oppimisvälineenä. LVI-asennuksia pääsee tutkimaan kattoterassilla ja ilmastointikoneiden teknisissä tiloissa.

– Tämä oli erinomainen oivallus oppilaitoksessa, jossa koulutetaan tulevaisuuden rakentajia, Heidi Sell kiittelee.

Vaativa ponnistus kannatti

Rakennustiedon ympäristöluokitukseen kuuluvat auditoinnit, jotka varmistavat ympäristövaatimusten täyttymisen. Auditoinnin suorittaa riippumaton asiantuntija.

Niin sanotulla väliauditoinnilla varmistettiin, että suunnittelussa ympäristötavoitteet on otettu riittävästi huomioon.

Prosessiin kuuluu myös ympäristöluokituksen rakentamisvaiheen toteutuksen seuranta. Näin varmistetaan, että suunnitteluratkaisut on toteutettu kohteessa.

Siksi lopullinen päätös ympäristöluokituksesta tehdään auditoinnissa hankkeen valmistumisen jälkeen.

– Auditointi tehdään kirjallisen materiaalin perusteella. Lisäksi arvioitsijat saattavat kysyä täydennyksiä, jos kaikki asiat eivät ilmene toimitetusta materiaalista, Heidi Sell kertoo.

Tero Tallinen osasi varautua etukäteen, että korkeimman tähtiluokituksen saavuttaminen on kova ponnistus. Se vaatii taloudellisia panostuksia sekä sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä hankkeen kaikilta osapuolilta.

– Päätimme kuitenkin, että kunnianhimoisesta tavoitteesta ei tingitä. Ympäristöluokituksen hakeminen on hyvä tapa nostaa profiiliamme vastuullisuusasioissa. On perusteltua, että korkeakoulut toimivat tässä suunnannäyttäjinä.