Ilmastonmuutoksen sosiaalisia vaikutuksia kartoitettu Tampereella

Monet vaaratekijät lisäävät kriittisten toimintojen – esimerkiksi terveydenhuollon, pelastustoimen sekä tieto- ja viestintäyhteyksien - kuormitusta ja heikentävät niiden toimivuutta. Tämä puolestaan heijastuu voimakkaasti ryhmiin, joilla ei ole mahdollisuutta omatoimisesti varautua häiriötilanteisiin eikä vähentää häiriöiden vaikutusta tilanteen aikana.

Nyky-yhteiskunnan teknologiapainotteisuus korostaa riskien vaikutuksia ja kustannuksia. Häiriötilanteet kertautuvat ja heijastuvat nopeasti moniulotteiseksi häiriökokonaisuudeksi, jollaiseen varautuminen edellyttää eri toimialarajat ylittäviä valmiussuunnitelmia. Näihin on syytä sisällyttää mukaan sosiaalisesti erityisen haavoittuvien ryhmien tukitoimet eri vaiheissa niin ennakoinnissa, tilanteen aikaisessa toiminnassa kuin jälkihuollossa.

Pirkanmaan suurimmat ilmastolliset riskit liittyvät lämpötilan rajuihin vaihteluihin. Lämpösaarekkeet sijoittuvat Tampereen keskustan alueelle. Järvien läheisyys puolestaan lisää vesistötulvien riskiä, ja sademäärien ja rankkasateiden lisääntymisen myötä erityisesti hulevesitulvien riski kasvaa. Tampereen keskeisimmät tulvariskialueet kohdistuvat tiiviisti rakennettuun kantakaupunkiin.

Rakennettu ympäristö ja yhteiskunnan kriittiset toiminnot

Muuttuvat olosuhteet asettavat painetta infrastruktuurin ripeälle kehittämiselle sekä pelastustoimen reagointikyvyn kasvattamiselle. Logistiikkaa ja huoltovarmuusjärjestelmää on kehitettävä, tieto- ja viestintäjärjestelmän haavoittuvuutta vähennettävä ja energianhuoltojärjestelmää kehitettävä.

- Infrastruktuurin ja rakennusten ylläpidon ja korjausten kustannukset tulevat kasvamaan merkittävästi. Yksittäisistä ääriolosuhteista tai tulvista aiheutuvat ongelmat Tampereen seudulla voivat johtaa miljoonien eurojen suuruisiin kustannuksiin ja tätäkin suurempiin välillisiin vaikutuksiin, sanoo kehityspäällikkö Tiia Valtonen Rambollista.

- Muuttuvan ilmaston vaikutukset ulottuvat laajalle. Lämpötilan nousu heikentää raakaveden laatua, jolloin sitä joudutaan käsittelemään enemmän, mikä puolestaan nostaa hintoja. Rankkasateet tuovat haasteita vesihuollolle ja erityisesti jätevesien puhdistukselle. Myös roudan väheneminen, huonosti kantavat tiet ja jäätilanteen heikentyminen pitää huomioida esimerkiksi pelastustoimessa. Tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi kalustomuutoksia.

Myös yritystoimintaan kohdistuu riskejä

Yritysten näkökulmasta häiriötön toimintaympäristö, infran kunto ja energian saatavuus ovat tärkeimpiä kilpailuvaltteja.

- Tampereen seudulla toimii paljon teollisuutta, asiantuntijaorganisaatioita ja palvelutuotantoa, jotka ovat hyvin riippuvaisia tieto- ja viestintäjärjestelmästä sekä tasaisesta sähkön saatavuudesta. Tilanteen tilapäisesti heikentyessä taloudelliset menetykset voivat olla koko alueen tasolla merkittäviä, Valtonen toteaa.

Elinkeinojen haavoittuvuuden osalta on tärkeää tunnistaa sekä elinkeinojen erityinen haavoittuvuus luonnonolojen muutokselle (esim. maatalous, puutarhatalous) ja yrityksen mahdollisuudet varautua näihin muutoksiin (esim. yrityskoko). Olosuhteisiin liittyvä elinkeinojen haavoittuvuus liittyy myös ulkona työskentelyn vaikeutumiseen esimerkiksi äärimmäisen kuumuuden tai kylmyyden, maasto- ja metsäpalojen tai rankkasateiden vaikutuksesta.

Elinkeinojen osalta monen elinkeinon haavoittuvuus liittyy myös yhteiskunnalle kriittisten toimintojen - vesihuolto, energiajärjestelmät, liikenne ja logistiikka sekä tietoliikenne - haavoittuvuuteen. Näiden heijastevaikutukset ulottuvat esimerkiksi rakentamiseen, teollisuuteen sekä moniin palveluihin.

Ekosysteemimuutokset vaikuttavat vähintään välillisesti kaikkiin elinkeinoihin muuttamalla niiden kykyä tuottaa ihmisille hyödyllisiä ekosysteemipalveluita. Haavoittuviksi ekosysteemeiksi on tunnistettu muun muassa luonnontilaiset pienvesikohteet, kosteikkoympäristöt, yhden puulajin metsiköt, eroosioherkät viljelysmaat sekä tuulisuudelle herkät puustot. Äärimmäinen kuumuus, kuivuus ja veden niukkuus sekä tulviminen ja myrskytuulet heijastuvat voimakkaasti ekosysteemeihin.

Sosiaalisesti haavoittuvat ryhmät eivät ole homogeenisia

Työssä tehtiin karttatarkasteluja yhteiskunnan haavoittuvuudesta eri näkökulmista. Väestön haavoittuvuus keskittyy suuriin kasvukeskittymiin kuten Tampereen keskustaan ja Hervantaan, ja pienempiä keskittymiä löytyy esimerkiksi Lentävänniemestä sekä Härmälästä.

Sosiaalisesti haavoittuvissa ryhmissä korostuvat suurempi ulkoisen avun tarve kuin muilla kansalaisilla, puutteellinen turvaverkko ja alentunut toimintakyky. Ryhmien haavoittuvuus vaihtelee riski-ilmiöiden mukaan, esimerkiksi myrskyt ja helle voivat aiheuttaa kotihoidon varassa oleville ongelmia kotona pärjäämiseen liittyen. Riski-ilmiöiden vaikutukset vaihtelevat myös alueellisesti: lämpöaalto keskustan vanhoissa kerrostaloissa aiheuttaa ongelmia nopeammin kuin haja-asutusalueella.

- Lämpötilan nousu näkyy terveydenhuollon päivystyksessä nopeasti. Viilentymiseen tarkoitettuja julkisia tiloja kuten puistoja ja viheralueita tulisikin olla tarjolla joka puolella kaupunkia, Tiia Valtonen sanoo.

Sään ääriolosuhteet aiheuttavat hankaluuksia liikenteeseen ja liikkumiseen, jolloin moni liikuntarajoitteinen, näkövammainen tai ikääntynyt jää kotiin. Voimakkaan lumimyrskyn kohdalla monelle liikkumisen esteistä kärsivälle ei riitä, että lähikatu on aurattu, jos omalta pihalta ei pääse kadulle. Näkövammaiselle poikkeuksellisessa lumitilanteessa suunnistus vaikeutuu, koska lumivallit eivät ohjaa liikkumista samalla tavalla kuin katukiveysten reunat.

Hankalat sääolosuhteet vaikuttavat myös kotihoidon työntekijöiden liikkumiseen asiakkaiden luokse. Teiden kunto, katujen ja piha-alueiden kunnossapito sekä kuljetuspalveluiden saatavuus nousevat erityisen tärkeiksi. Lähipalveluiden merkitys korostuu.

Palveluasumisessa ja ryhmäkodeissa esimerkiksi sähkökatkot voivat muuttaa sähköisiä hoito- ja apuvälineitä käyttävien toimintakykyä.

- Ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta on tärkeää tarkastella, jotta voidaan parantaa yhteiskunnan valmiutta ja sopeutumiskykyä sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin poikkeustilanteisiin. Ennakoimalla kaupunki voi merkittävästi parantaa kaupunkilaisten elinolosuhteita kriisitilanteissa ja vähentää niistä aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia. Nyt tehdyn työn tuloksena Tampereen kaupunki saa arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää sopeutumis- ja varautumistyön perustana, erityisesti kun ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat yhä suuremmin näkyviin kaikkien kaupunkilaisten arjessa.

Tutustu analyysiin tarkemmin Tampereen kaupungin sivuilla