Keskon suurin logistiikkakeskus on edelläkävijä energia-asioissa

Hyvinkäälle valmistuneen Keskon uuden logistiikkakeskuksen mittasuhteet ovat vaikuttavat. Onninen ja K-Auto saavat käyttöönsä yli 85 000 kerrosneliömetrin tilat, joiden sisään mahtuisi 12 jalkapallokenttää.

Onnelaksi ristitty logistiikkakeskus on Keskon historian merkittävin kiinteistöinvestointi. Kuutiometreissä mitattuna se on viime vuosien suurimpia rakennushankkeita Suomessa.

Rambollilla on ollut hankkeessa laaja suunnitteluvastuu talotekniikan eri osa-alueilla, ennen muuta LVIA- ja sähkösuunnittelussa. Lisäksi Ramboll on vastannut energia- ja elinkaarisuunnittelusta sekä BREEAM-ympäristösertifiointiin ja EU-taksonomianmukaisuuteen liittyvästä konsultoinnista.

Rambollin elinkaari- ja energiasuunnittelusta vastaava projektipäällikkö Janne Jokisalo sanoo, että Rambollin laaja-alainen edustus on tuonut paljon synergiaetuja suunnitteluun ja helpottanut yhteistyötä ja tietojen vaihtoa eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

– Koko hankkeen suunnitteluryhmä on puhaltanut hyvin yhteen hiileen. Osa kunniasta kuuluu projektinjohtokonsulttina ja päätoteuttajana toimineelle Haahtelalle, joka on vetänyt hankkeen taitavasti läpi, Jokisalo toteaa.

Suunnittelulle kunnianhimoiset ympäristötavoitteet

Kesko asetti rakennushankkeelle kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet. Erityistä huomiota kiinnitettiin logistiikkakeskuksen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Päästöjä ja samalla myös kustannuksia leikataan kiinteistön koko pitkän elinkaaren aikana.

– Rakennukselle asetettiin hankkeen alussa hiilijalanjälkitavoite, johon pääsemistä seurattiin läpi hankkeen Rambollin tekemien hiilijalanjälkilaskentojen ja -vertailujen kautta, Janne Jokisalo kertoo.

Rambollin suunnittelijat vastasivat haasteeseen muun muassa energiaratkaisulla, joka hakee vertaistaan Suomessa ja koko maailmassa. Logistiikkakeskuksen lämmityksestä ja jäähdytyksestä vastaa pääosin edistyksellinen maalämpöjärjestelmä.

– Hankkeen mittasuhteesta kertoo, että tontille porattiin lähes sata maalämpökaivoa, Rambollin LVI-suunnittelun projektipäällikkö Eero Lukkarinen havainnollistaa.

Kiinteistön energiakeskus on sijoitettu erilliseen tekniseen rakennukseen, jonne on lämpöpumppujärjestelmän ohella rakennettu kaukolämpöliittymä.

Energiajärjestelmän energiatehokkuutta lisää se, että lämmityksessä voidaan hyödyntää myös kaukolämmön paluuveden lämpöä, jonka lämpötila nostetaan lämpöpumpuilla kiinteistön lämmitykseen.

Maalämpö kattaa lähes koko lämmön tarpeen

Energiakeskuksen lämpöpumppujärjestelmän kokonaisteho on 1,2 MW.

– Maalämmön käyttöön siirryttiin heti, kun järjestelmä oli asennettu, Rambollin lämpöpumppu- ja kylmäteknisen suunnittelun projektipäällikkö Emil Laine sanoo.

Hänen mukaansa lämpöpumppujen kylmäaineeksi valittiin kaukonäköisesti hiilidioksidi, joka on niin sanottu luonnollinen kylmäaine. Siihen eivät vaikuta rajoitukset, joilla tulevina vuosina vähennetään runsaasti kasvihuonepäästöjä aiheuttavien kylmäaineiden käyttöä.

– Hiilidioksidi ei myöskään sisällä ympäristölle haitallisia PFAS-aineita, joiden käyttöön on myös tulossa todennäköisesti rajoituksia, Laine sanoo.

Oviaukkojen lämpöhukka minimoitu

Logistiikkakeskuksen energiatehokkaisiin ratkaisuihin kuuluu myös automatiikka, jolla hoidetaan lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus. Lisäksi varastotilojen ilmanvaihtoa ohjataan säätäen kiertoilman määrää. Näin minimoidaan ilmanvaihdon lämmitysenergiantarve.

Lastausalueilla on lähemmäs sata oviaukkoa, joiden aiheuttamien lämpöhäviöiden minimointiin oli kiinnitettävä suunnittelussa erityistä huomiota. Asia ratkaistiin pääasiassa oviverhokojeilla, jotka pitävät lämmön sisällä ja kylmän ulkona. Vastaavasti kesähelteillä puhaltimet ehkäisevät kuuman ilman pääsyä sisätiloihin.

– Huolellinen suunnittelu ja simuloinnit yhdessä laitevalmistajan kanssa varmistavat, että lämpöhäviöt jäävät mahdollisimman pieniksi, Janne Jokisalo kertoo.

Hänen mukaansa oviverhokojeiden toiminnan optimointi oli tärkeää, sillä se vaikuttaa koko logistiikkakeskuksen energiankulutukseen ja energiajärjestelmän mitoituksiin.

BREEAM- ja EU-taksonomian kriteerit täyttyvät

Uraauurtavat tekniset ratkaisut energia- ja ympäristöasioissa ovat antaneet erinomaisen pohjan hakea logistiikkakeskukselle BREEAM-ympäristöluokituksen Very Good -tasoa. Hanke on suunniteltu ja toteutettu niin, että se täyttää myös EU-taksonomian kriteerit.

Rambollin projektipäällikkö Lassi Heikari on toiminut hankkeessa BREEAM- ja EU-taksonomia-asioiden konsulttina. Hänen mukaansa molemmissa otetaan huomioon muun muassa kohteen energiatehokkuus, sisäolosuhteet, tontin monimuotoisuus ja materiaalien kierrätys.

– Maalämpöjärjestelmä ja hiilidioksidin käyttö lämpöpumppujen kylmäaineena tuovat paljon energiapisteitä, Heikari mainitsee.

Energiatehokkaiden rakenne- ja taloteknisten ratkaisujen ohella muutkin ympäristö- ja luontoarvot on huomioitu tarkasti suunnittelussa ja rakentamisessa. Massiivisissa betonivaluissa käytettiin vähähiilistä betonia. Työmaan päästöjä vähensi puolestaan maalämpö- ja aurinkosähköjärjestelmien käyttöönotto jo ennen hankkeen valmistumista. Myös jätteiden tehokkaaseen kierrätykseen laitettiin paljon painoa. Sen merkitys korostuu etenkin EU-taksonomiassa.

– Työmaajätteen hyötykäyttöaste oli hankkeessa noin 86 prosenttia. Jos energiahyötykäyttö lasketaan mukaan, hyötykäyttöaste nousi 95 prosenttiin. Nämä ovat komeita lukuja, Heikari kehuu.