Sosiaalisen arvon edistäminen rakennetussa ympäristössä

Liikkeenjohdon konsultti Christine Lunde Rasmussen ja arkkitehti Helene Bekker tapaavat usein. Joko Rambollin ilmavassa pääkonttorissa tai Henning Larsenin valoisassa studiossa Kööpenhaminan keskustassa. Molemmat ovat esimerkkejä vuorovaikutuksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden suunnittelusta toimistoon. Kuten usein aikaisemminkin, aiheena on sosiaalinen arvo rakennetussa ympäristössä. Istuimme heidän kanssaan keskustelemaan sosiaalisesta arvosta ja sen merkityksestä alan toimijoille.

Helene: “Minulle arkkitehtina sosiaalinen arvo rakennetussa ympäristössä on se vaikutus, joka rakennetulla ympäristöllä on kaikkiin asukkaisiin, monella eri tasolla ja monin eri tavoin. Kyse on siitä, kuinka rakennettu ympäristö voi parantaa meidän kaikkien elämänlaatua riippumatta siitä, mitä se meille yksilöinä merkitsee.“

“Esimerkiksi esteettömien yhteisötilojen luominen voi tukea paikallisia yhteisöjä ja torjua yksinäisyyttä, tai vihreiden ja aktiivisten kaupunkitilojen luominen eri lähiöihin voi kutsua ja innostaa lapsia ja aikuisia lähtemään ulos ja mukautua aktiivisempaan elämäntapaan, mikä puolestaan parantaa heidän terveyttään ja hyvinvointia, mikä vähentää terveydenhuollon kustannuksia koko yhteiskunnalle.“

Christine: “No, olen Helenen kanssa samaa mieltä siitä, että rakennetussa ympäristössä sosiaalinen arvo on kaupungin, lähialueen tai tietyn rakennuksen vaikutus tai osuus elämänlaatuun. Se voi sisältää hyvin monenlaisia näkökohtia, kuten terveyden, osallistavan kasvun, työllisyyden, yhteisön yhteenkuuluvuuden ja niin edelleen, niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla. Se tarkoittaa, että meidän on mukautettava ymmärryksemme sosiaalisesta arvosta konkreettisiin hankkeisiin. Esimerkiksi Happy Homes -nimisessä hankkeessa, jonka parissa työskentelemme, keskitymme tunnistamaan rivitaloasukkaiden onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä.“

Helene: “Näen olennaisena osana työtämme ajatella sosiaalista arvoa ja sisällyttää ratkaisuja, jotka tukevat positiivista vaikutusta ja suunnitella fyysisiä ympäristöjä, jotka vaalivat sitä, mitä usein kutsumme “hyväksi elämäksi“.

Ajattele asiaa näin: rakennettu ympäristö muokkaa liikkeitämme ja määrittelee pitkälti kuinka liikumme tai ketä tapaamme esimerkiksi matkallamme. Rakennettu ympäristö voi lisätä tai vähentää vuorovaikutuksen mahdollisuutta. Se tarkoittaa, että suunnittelullamme on monia sosiaalisia vaikutuksia, joten on vain järkevää ottaa se huomioon suunnittelussa. Ilman sellaista keskittymistä työmme ei olisi muuta kuin estetiikkaa, muotoa ja muotoilua, ja pahimmassa tapauksessa sillä voi olla kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin.“

Christine: “Ei, mutta juuri siihen haluamme vaikuttaa. Tällä hetkellä ei ole olemassa kulttuuria systemaattiselle työskentelylle yhteiskunnallisen arvon kanssa, ei selkeää ilmaisua vaikutuksista, joita haluamme saavuttaa ja varmistaa, että suunnittelulla on haluttu vaikutus, eikä rakentaa tietoa tulevaisuuden suunnittelusta ja rakennetun ympäristön muutoksista. Sosiaalinen arvo on pohjimmiltaan sitä muutoksen nimenomaista ilmaisemista, jonka haluamme saada aikaan, kun suunnittelemme, muunnamme ja rakennamme. Miten haluamme kaupunkiemme ja rakennustemme muokkaavan elämäämme, ja mitä kompromisseja siinä voidaan tehdä? Vain kun teemme tämän kristallinkirkkaasti, voimme varmistaa hankkeidemme suurimman vaikutuksen.“

Christine: “Koska sosiaalinen arvo on niin laaja käsite, olemme kehittäneet kokonaisvaltaisen mallin, jossa on neljä kattavaa teemaa, joita käytämme prosessissa: “Osallistavaa kasvua“, joka kattaa esimerkiksi terveyden, työllisyyden, koulutuksen, asumisen jne. Sen jälkeen “yhteisö ja identiteetti“, joka kattaa jaetun identiteetin, yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja monimuotoisuuden. “Kestävä ja osallistava ympäristö“ kattaa pääsyn luontoon, vihreään energiaan ja osallistavaan julkiseen alueeseen. Lisäksi teemme yhteistyötä “sitoutumisessa ja osallistamisessa“ varmistaaksemme, että asukkaat ja päättäjät ovat tekemässä päätöksiä.“

Christine: “Ehdottomasti. Voimme arvioida sosiaalista arvoa monin eri tavoin. Jotkut perustuvat laadullisesti esimerkiksi asukkaiden tai sidosryhmien arvioihin. Mutta voimme myös työskennellä rahallisten arvojen perusteella, ja meillä on erilaisia työkaluja juuri siihen: Esimerkiksi sosiaalisen arvon arviointi tai sosiaalisten vaikutusten analyysi, joiden avulla arvioimme yhteiskunnallista arvoa rahallisesti tietyltä ajanjaksolta. Ne ovat hyvinvointialoilla hyvin kehitettyjä menetelmiä, jotka voidaan siirtää rakennettuun ympäristöön. Uskon, että tulemme näkemään sitä paljon enemmän tulevaisuudessa.“

Helene: “Ensimmäiseksi meidän on työskenneltävä eri sektoreilla. Voimme kehittää vahvan liikkeen vain arkkitehtien, rakennuttajien, urakoitsijoiden, rahoittajien ja yhteiskunnallisten arvojen asiantuntijoiden yhteistyöllä. Sitten meillä on oltava tutkiva mieli, ja valmius testata uusia menetelmiä ja uusia tapoja, ja investoida tälle melko uudelle alalle. Lopuksi meidän on jaettava kokemuksia ja kerrottava onnistumisistamme ja epäonnistumisistamme, jotta voimme oppia ja kehittyä matkan varrella.“

Christine: “No, mielestäni meidän ei tarvitse vain lisätä tietoisuutta, vaan perustavanlaatuisemmin rakentaa kulttuuria, jossa sosiaalinen arvo on jokaisen hankkeen lähtökohtana. Se edellyttää, että rakennamme osaamista ja työkaluja yhteiskunnallisten arvojen määrittelemiseksi ja kehitämme tapoja seurata ja arvioida, olemmeko saavuttamassa tavoitteitamme.

Toki se on pitkä prosessi. Olemme Rambollissa aloittaneet poikkialaisen yhteistyön arkkitehtien, insinöörien, vesi- ja energianeuvojien sekä yhteiskunnallisen arvon arvioinnin ja muuntamisen asiantuntijoidemme kesken. On vielä paljon saavutettavaa ja tähän mennessä saadut positiiviset oppimistulokset vain lisäävät meidän ruokahaluamme.“