Pölyttäjälähtöisyys - viheralueiden uusi normaali?

Pölyttävät hyönteiset ovat elintärkeitä luonnon ja ihmisen toiminnan kannalta. Suomen Kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteena on ennaltaehkäistä ja pysäyttää pölyttäjähyönteisten monimuotoisuuden sekä populaatiokokojen väheneminen.

Strategian edellyttämillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan pölyttäjien tilaa ja turvaamaan niiden ekosysteemipalvelut Suomessa. Samalla ne tukevat tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä.

Kansallisen pölyttäjästrategian toimenpiteet sisältävät muun muassa pölyttäjien elinympäristöjen lisäämistä ja tilan parantamista, pölyttäjien seurantaa ja tutkimusta sekä pölyttäjiin liittyvää tiedonvälitystä.

Pölyttäjäystävällisten viheralueiden suunnitteluun ohjeistusta

Pölyttäjät tulisi huomioida maankäytön suunnittelun kaikilla tasoilla. Arvokkaat elinympäristöt on tunnistettava jo kaavoituksessa, ja toteutussuunnittelussa tarvitaan konkreettisia keinoja niiden säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Vaikutusten ajatellaan usein syntyvän hitaasti, mutta hyvin suunniteltujen ja nopeastikin toteutettujen ratkaisujen vaikutukset voivat näkyä jo toteutuksen jälkeisenä vuotena. Koska hyönteisten elinkierto on yleensä noin vuoden mittainen, elinympäristön parantuminen voi kasvattaa yksilömääriä jo yhden kasvukauden aikana tai viimeistään 1–2 vuodessa.

− Suunnittelussa on huomioitava pölyttäjien tarpeet, kuten pesintä ja ravinnonhaku. Pelkkä hyönteishotelli ei riitä, jos tavoitteena on lisätä pölyttäjien määrää. Olennaista on tarkastella aluetta kokonaisuutena ja suhteessa ympäristöön. Pölyttäjiin perehtynyt biologi voi tuoda hankkeeseen tärkeää asiantuntemusta, toteaa Rambollin suunnitteluekologiaryhmän ryhmäpäällikkö, pölyttäjäasiantuntija Jani Järvi.

Vuonna 2025 julkaistu Pölyttäjäystävälliset viheralueet -opas laadittiin tukemaan sekä kansallista pölyttäjästrategiaa että organisaatioiden vihersuunnittelua. Oppaan avulla pölyttäjät voidaan ottaa rakennetun ympäristön suunnittelussa huomioon entistä systemaattisemmin.

− Opas sisältää yleistä tietoa Suomessa esiintyvistä pölyttäjistä ja niiden merkityksestä. Ja vaikka se on tarkoitettu erityisesti viheralan ammattilaisten käyttöön, se sopii tietolähteeksi jokaiselle luonnon tilasta ja pölyttäjien merkityksestä kiinnostuneelle, sanoo Jani Järvi, joka on oppaan pääkirjoittaja.

Töölönlahdenpuiston pölyttäjäseurannasta lisätietoa suunnittelun tueksi

Helsingin Töölönlahdenpuisto oli aiemmin lähinnä kuivaksi paahtunutta ja valkoposkihanhien laiduntamaa nurmikkoa. Kaupunki elävöitti aluetta väliaikaisilla puistoratkaisuilla, kuten niittykylvöillä sekä perenna-, pensas- ja kesäkukkaistutuksilla.

Rambollin asiantuntijat toteuttivat alueella niittyjen, uusien istutusten sekä pölyttäjien ja linnuston seurantaa kahden kasvukauden ajan. Niittyjen ja istutusten osalta seurattiin sekä lajistoa että kasvuunlähtöä. Pölyttäjien osalta tietoa haluttiin uusien puistoratkaisujen vaikuttavuudesta pölyttäjien määriin ja linnuista seurantaa tehtiin erityisesti valkoposkihanhien laidunnukseen liittyen.

− Kahden vuoden seurannassa alueen pölyttäjälajisto kasvoi selvästi: havaittiin 14 kimalais- ja 14 erakkomehiläislajia, tarhamehiläinen sekä 10 päiväperhoslajia. Myös hyönteishotellit saivat nopeasti asukkaita, mikä kertoo pesäpaikkojen ja ravinnon lisäämisen hyödyistä pölyttäjille, kuvaa Jani seurantahankkeen tuloksia.

Pölyttäjäseurannan aikana havaittiin myös muutamia harvinaisempia mehiläislajeja, joita pyritään puistosuunnittelussa huomioimaan lisäämällä niille sopivia ravintokasveja alueelle. Seuranta antoi myös tietoa hyönteishotellien sijoittamisen optimoinnista.

Vuosien 2024–2025 seurannan raportteihin voi tutustua Helsingin kaupungin sivuilla:

• Lue lisää Töölönlahdenpuiston pölyttäjien ja linnuston seurannasta
• Lue lisää Töölönlahdenpuiston kasvillisuuden seurannasta