Visuaalinen paikkatieto helpottaa päätöksentekoa

Paikkatietoteknologioilla (GIS, Geographic Information System) yhdistellään eri lähteistä saatavia tietoaineistoja visuaalisessa muodossa samaan paikkaan, usein karttapohjalle. Sijaintiin perustuva paikkatieto helpottaa infrakohteiden omaisuudenhallintaan liittyvää päätöksentekoa, analyysejä, ennusteita ja mallinnuksia. Apuna voidaan käyttää myös tekoälyä.

– Paikkatiedolla onkin kuntien omaisuudenhallinnassa paljon kosketuspintaa, koska sijaintitietoa tarvitaan joka ikisen kadun, rakennuksen, sillan ja raiteen kunnossapidossa, toteaa Ramboll Finlandin paikkatietojohtaja Tiia Palvimo.

Paikkatieto nostaa esiin ihmisiä eniten kiinnostavat asiat hankalasti tulkittavista exceleistä ja PDF-tiedostoista. Visuaalinen näkymä helpottaa asioiden yhteyksien ymmärtämistä, mikä on tärkeää kaikessa omaisuudenhallintaan liittyvässä päätöksenteossa.

– Jos esimerkiksi sillat esitetään karttapohjan sijaan pelkkänä Excel-listana, harva pystyy hahmottamaan, missä ne sijaitsevat tai mitä on niiden vieressä, Palvimo sanoo.

Lakiuudistukset lisäävät paikkatiedon tarvetta

Palvimon mukaan paikkatiedon merkitys kunnissa kasvaa, kun muun muassa kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät lait uudistuvat ja asettavat rakentamishankkeille uusia tietovaatimuksia. Myös Ryhti-hanke velvoittaa kunnat tuottamaan jatkossa kaavoitustietoa tietokantapohjaisessa määrämuodossa. – Paikkatiedolla voidaan koostaa tarvittavaa tietoa automaattisesti esimerkiksi kaavoitushankkeissa.

Paikkatiedon hyödyntämisen tarvetta lisäävät myös kuntien kestävän kehityksen tavoitteet ja ilmastonmuutokseen varautuminen. Paikkatietoanalytiikalla löydetään muun muassa tietyn kaupunginosan tiettyyn väestöryhmään kohdistuvat muutokset. – Esimerkiksi tulvat, merenpinnan nousu ja helleaallot voivat vaikuttaa tiettyihin väestöryhmiin asuinpaikan takia. Esimerkiksi kaupunkien mikroilmastoa kuumentava lämpösaarekeilmiö voi koskettaa erityisesti ikäihmisiä.

Paikkatieto avaa silmät, sitten keskustelun

Palvimon mukaan kunnat ovat jo pitkällä erilaisten paikkatietoteknologioiden käytössä, mutta haasteena on tiedon siiloutuminen. Esimerkiksi vesihuollon omaisuudenhallintaan ja siltojen kunnossapitoon liittyviä tietoja ei useinkaan pystytä tarkastelemaan yhdessä.

– Jos eri lähteistä saatavaa tietoa ei tuoda yhteen esimerkiksi rajapintojen avulla, päättäjien voi olla vaikea hahmottaa, mihin omaisuudenhallinnan budjetti kuluu ja mikä on kokonaiskorjausvelka. Käytännön tasolla sama katu saatetaan vetää auki tällä viikolla sähkölinjan ja ensi viikolla vesiputken takia.

Tietojen koostaminen visuaaliseen näkymään avaa ensin katsojien silmät ja sitten keskustelun. Kokonaisvaltainen käsitys kunnossapidon tilanteesta näkyy parhaimmillaan asukkaiden saamien palvelujen laadussa aina lumen aurauksesta hulevesien hallintaan ja leikkipaikkojen siisteyteen.

– Paikkatiedolla voidaan tukea myös viestintää kuntalaisten suuntaan ja tarjota asukkaille tietoa oman asuinalueen tapahtumista, Palvimo korostaa. Päivittyvä tilannekuva vaikkapa hiekoitushiekan harjauksen etenemisestä voi olla arvokas turvallisen arjen tekijä.

Omaisuudenhallinta on oppimatka

Palvimo korostaa, ettei omaisuudenhallinnan kehittäminen paikkatiedolla ja muilla teknologioilla välttämättä vaadi miljoonainvestointeja tai massiivista järjestelmäuudistusta. Aluksi riittää halu oppia. – Jo lyhyen keskustelun aikana saamme yleiskuvan siitä, mistä kenkä puristaa. Liikkeelle lähdetään yleensä parista kiireellisimmästä käyttötapauksesta ja parin työtehtävän helpottamisesta.

Palvimo kuvaakin omaisuudenhallinnan digitalisoimista oppimatkana. Valmista ei tule heti, mutta lopputulos on pitkällä tähtäimellä parempi. – Jokaisella askeleella huomataan, mitä muuta paikkatietoa, rajapintoja ja teknologioita ihmiset kunnassa tarvitsevat. Se tekee myös infraomaisuuden hallintaan liittyvästä päätöksenteosta pitkäjänteisempää.

Tutustu Rambollin omaisuudenhallinnan palveluihin täällä