Pohjoisen kunnat etunenässä tulvariskien hallinnassa

Tulvasuojelu auttaa vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja ja parantamaan ihmisten turvallisuutta. Tulvavahinkojen vähentäminen jo ennakkoon auttaa myös säästämään rahaa, koska vahinkojen korjaaminen voi olla kallista.

Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa sijaitseva Rovaniemi on historiallisesti kokenut kaksi tulvahuippua vuosittain. Viimeisin tulva vuonna 2020 aiheutti huomattavia kustannuksia sekä kaupungille että yksityisille kiinteistönomistajille. Kaupunki ryhtyi toimiin tulevien tulvavahinkojen minimoimiseksi, ja kattava tulvasuojelun yleissuunnitelma valmistui vuonna 2022.

Kaiken kaikkiaan yleissuunnitelmassa tunnistettiin yli 25 suojausta vaativaa aluekokonaisuutta eri kaupunginosista. Suojausratkaisuja suunnitelmissa esitettiin yhteensä noin 22 kilometrin pituudelta, joista tie- ja katukorotuksia vajaa 13 kilometriä, tulvapenkereitä noin viisi kilometriä, tulvamuureja noin 400 metriä sekä tilapäisiä tulvasuojausratkaisuita reilu neljä kilometriä.

Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, mukaan lukien kaupungin hallintokunnat, Lapin ELY-keskus, pelastuslaitos sekä paikalliset energiayhtiöt. Suunnitelma on tehty kestämään sadan vuoden välein toistuvat tulvat maanteillä ja viidenkymmenen vuoden välein toistuvat tulvat kaupungin kaduilla. Tämä ennakoiva lähestymistapa on tärkeä, sillä ilmastonmuutos ja sen myötä lisääntyvät sääilmiöt asettavat uusia haasteita tulvariskien hallinnalle.

ꟷ Huomioiden hankelaajuus, kustannukset ja useat eri toteuttajatahot, on tulvasuojelun toteutuminen pitkäjänteinen prosessi. Rovaniemen kaupunki on osaltaan lähtenyt suunnitelmallisesti edistämään yleissuunnitelmassa esitettyjä vastuulleen kuuluvia suojauksia kuten katujen korotuksia, hulevesiviemäreiden tulvavarmistuksia ja yksittäisiä pengerkohteita, toteaa Jari Kinnunen Rambollilta.

Myös Ounasjoen varrella sijaitseva Kittilän kirkonkylä on Rovaniemen tavoin tunnettu tulvistaan. Suurvahingot aiheuttaneen vuoden 2005 tulvan jälkeen alueella on tehty laajoja toimenpiteitä tulvavahinkojen ehkäisemiseksi.

Vuonna 2017 Kittilän kunta aloitti kattavan suunnittelun Rambollin johdolla, ja samanaikaisesti kirkonkylän yleiskaavoituksessa huomioitiin tarvittavat tulvasuojausratkaisut. Rambollin laatima yleissuunnitelma sisälsi noin viisi kilometriä tulvasuojausrakenteita Kittilän kirkonkylälle, ja suunnitelman hyväksymisen jälkeen kunta aloitti rakennussuunnittelun vaiheittain keväällä 2018. Ramboll vastasi myös tulvapenkereiden patoturvallisuussuunnittelusta ja toimi rakennuttamiskonsulttina. Tähän mennessä kunta on rakentanut kirkonkylälle tulvapenkereitä reilun kahden kilometrin matkalta.

ꟷ Tulvasuojelun parantaminen ei ole ainoastaan kiinteistöjen ja infrastruktuurin suojelemista, vaan se on myös investointi tulevaisuuteen, sanoo Kinnunen.