Rakennusmateriaalien luontovaikutukset näkyväksi

Elinkaariarvioinnin (LCA) tutkimuksen tulokset

Vertailimme kuutta LCA-menetelmää (ReCiPe 2016, LC-IMPACT, IMPACT World+, Product Biodiversity Footprint, Biodiversity Impact Assessment+ ja Environmental Profit & Loss) sekä kahta käytännön työkalua (OneClick LCA ja avoimen lähdekoodin Doughnut Biotool) viiden parametrin osalta luontojalanjäljen arvioinnissa.

Tuloksissa korostuu sekä LCA:n hyödyt, että sen nykyiset rajoitukset, kun sitä sovelletaan rakentamisen toimitusketjun luontovaikutusten arvioinnissa.

LCA-menetelmän keskeiset rajoitukset luontovaikutusten arvioinnissa

1. Alueelliset erot. Useimmat LCA-analyysit perustuvat maailmanlaajuisiin tai maanosatasoisiin keskiarvoihin. Hankitun sementin ekologiset seuraukset voivat kuitenkin vaihdella huomattavasti riippuen siitä, hankitaanko se luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeältä alueelta vai heikentyneestä ekosysteemistä. Tämä aiheuttaa merkittävän riskin todellisten vaikutusten aliarvioinnista.
2. Luonnon monimuotoisuuden tasot. YK:n tavoitteet edellyttävät geenien, lajien ja ekosysteemien monimuotoisuuden suojelua. Useimmissa nykyisissä menetelmissä keskitytään kuitenkin kapeasti lajirikkauteen, jolloin ekosysteemien toiminta ja kestävyys jäävät huomiotta.
3. Luontokadon ajurit. Biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi IPBES määrittelee viisi keskeistä luontokadon aiheuttajaa: maan- ja merenkäytön muutos, ilmastonmuutos, saastuminen, vieraslajit ja luonnonvarojen liikakäyttö. Useimmat elinkaariarvioinnin lähestymistavat kattavat rutiininomaisesti vain kolme ensimmäistä, jolloin muita merkittäviä vaikuttavia tekijöitä ei oteta huomioon.
4. Maankäytön muutoksen vaikutukset. Maankäytön muutokset, joihin liittyy hyvin erilaisia hoitokäytäntöjä - kuten raivaukset ja valikoivat hakkuut - yhdistetään usein yhdeksi luokaksi. Joissakin työkaluissa, kuten OneClick LCA:ssa, maankäytön muutokset jätetään kokonaan huomiotta, minkä seurauksena datapisteet heijastelevat ennemmin ilmaston lämpenemistä ekologisen tilan sijaan.
5. Vaikutusten seurannan mittarit. Mittarit ja niiden taustalla olevat datalähteet vaihtelevat suuresti eri menetelmissä, mikä tekee tulosten vertailun hankkeiden välillä tai niiden yhdistämisen portfoliotasolla vaikeaksi.

Onko LCA oikea menetelmä rakentamisen luontovaikutusten mittaamiseen?

Kyllä, edellyttäen, että sen rajoitukset ymmärretään selkeästi ja niistä tiedotetaan avoimesti.

LCA on edelleen ainoa skaalautuva menetelmä, jolla voidaan vertailla materiaalivaihtoehtoja monimutkaisissa globaaleissa toimitusketjuissa. Elinkaariarvioinnin avulla voidaan tunnistaa ongelmakohdat ja tehdä alkuvaiheessa valintoja suunnittelun osalta. Sen tuloksia tulisi kuitenkin pitää enemmin suuntaa-antavina ohjeina kuin absoluuttisina suorituskyvyn mittareina, ja tuloksia tulisi täydentää toimipaikkatason ekologisilla tutkimuksilla, toimittajayhteistyöllä ja laadukkaalla ekologisella asiantuntemuksella - erityisesti silloin, kun biodiversiteettiriskit ovat olennaisia.

Tapaustutkimus: One North Quay

One North Quay on Canary Wharf -alueen pohjoispuolelle Lontooseen on parhaillaan rakenteilla biotieteiden kaupallinen kehitysalue. Rakennushanketta toteutetaan Canary Wharf Groupin ja Kadans Science Partnersin yhteistyönä. Yli 130 metriä korkeasta ja yli 76 500 m²:n bruttoalasta koostuvasta rakennuksesta on tulossa Euroopan suurin biotieteiden kehittämiskohde.

Rakentamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ilmenevät usein kaukana hankealueesta eli paikoissa, joissa materiaalit louhitaan - tätä kutsutaan "toiseksi työmaaksi" (‘second site’). Tätä hanketta varten Ramboll kartoittaa rakennusmateriaalien arvoketjujen vaikutusten laajuutta. Kartoitus toteutetaan seuraamalla reaaliaikaisesti kaikkia varsinaisen rakennustyömaan rajojen sisäpuolelle saapuvia materiaaleja ja tekemällä tiivistä yhteistyötä toimittajien kanssa raaka-aineiden jatkojalostuspaikkojen tunnistamiseksi.

Laajentamalla vaikutusten arviointia hankkeen rajojen ulkopuolelle otamme ratkaisevan ensimmäisen askeleen kohti rakennusmateriaaleihin sisältyvien todellisten ekologisten vaikutusten ymmärtämistä. Ja vielä tärkeämpää on, että tämä lähestymistapa on toistettavissa. Sen laajempi käyttöönotto koko alalla auttaisi rakentamaan uskottavaa biodiversiteettiraportoinnin edellyttämää tietopohjaa ja lähettäisi selkeän kysyntään liittyvän signaalin rakentamisen toimitusketjujen läpinäkyvyydelle.

Nettonollasta luontopositiiviseen kiinteistöön

Nettonollapäästöiset rakennukset ovat välttämätön virstanpylväs, mutta ne eivät ole kiinteistöjen kestävyysmatkan päätepiste. Kun luonnon monimuotoisuus muuttuu vapaaehtoisesta tavoitteesta säännellyksi raportoinnin vaatimukseksi, rakennuttajien ja sijoittajien on katsottava operatiivista suorituskykyä pidemmälle ja kohdattava arvoketjuihinsa liittyvät ekologiset vaikutukset.

Elinkaariarvioinnilla voi olla tärkeä rooli tässä siirtymävaiheessa, mutta vain, jos arvioinnin rajoitukset tunnustetaan, ja sen tuloksia käytetään asianmukaisesti. Seuraava vaihe edellyttää tarkempaa tietoa hankinnan kohteista, tiiviimpää yhteistyötä toimittajien kanssa ja halukkuutta yhdistää määrällinen arviointi ekologiseen asiantuntemukseen.

Yritykset, jotka alkavat rakentaa ”toisen työmaansa” kestävyyttä ja näkyvyyttä jo nyt, pystyvät paremmin hallitsemaan riskejä, täyttämään sääntelyn vaatimuksia ja osoittamaan uskottavaa johtajuutta luontopositiivisessa rakennetussa ympäristössä.