Yritysvastuudirektiivi: EU edellyttää yrityksiltä aktiivista roolia ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelussa

Mistä on kyse ja miksi sillä on merkitystä?

Euroopan unionissa on hyväksytty direktiivi, jolla velvoitetaan yrityksiä huolehtimaan ihmisoikeuksista ja ympäristöstä toimintaketjuissaan. Jatkossa yritysten on muun muassa puututtava oman ja tytäryhtiöidensä lisäksi myös toimintaketjussaan olevien alihankkijoiden ihmisoikeusrikkomuksiin sekä ympäristörikoksiin. Toimintaketju koostuu pääasiassa ylävirran (upstream) toiminnoista, mutta siihen kuuluu myös tiettyjä alavirrassa (downstream) olevia toimintoja. Ylävirran toiminnoilla viitataan toimintoihin, jotka ovat arvoketjussa ennen yritystä (kuten tavarantoimittajat). Alavirrassa (downstream) olevia toiminnoilla viitataan toimintoihin, jotka ovat arvoketjussa yrityksen jälkeen (kuten logistiikka).

Yritysvastuudirektiivi vaikuttaa yrityksiin eri tavoin. Direktiiviä sovelletaan suurikokoisiin yrityksiin. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin direktiivillä voi olla vaikutusta, mikäli ne ovat suuryritysten toimittajia tai muulla tavoin osa niiden toimintaketjuja.

Yritysvastuudirektiiviä sovelletaan yritykseen, jos se täyttää jommankumman alla olevista kriteereistä:

• EU:n yritykset, joilla on yli 1,5 mrd € liikevaihto globaalisti ja yli 5000 työntekijää
• EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on yli 1,5 mrd € liikevaihto EU:ssa

Yritysvastuudirektiivi pyrkii varmistamaan, että yritykset ottavat vastuun toimintansa kielteisistä vaikutuksista sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, mukaan lukien mitä tapahtuu niiden arvoketjussa. Yritysvastuudirektiivi auttaa minimoimaan haitalliset ihmisoikeusvaikutukset ja mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset sekä ympäristöhaitat globaaleissa arvoketjuissa. Direktiivin noudattamista valvotaan hallinnollisesti, ja rikkomuksista voidaan määrätä seuraamuksia.

CSDDD:n myötä yrityksen johdon vastuu korostuu

Yrityksen johdon vastuulla on varmistaa, että he ottavat päätöksenteossa huomioon päätösten vastuullisuusvaikutukset. Johdon täytyy varmistaa, että yritys täyttää huolellisuusvelvoitteen vaatimuksen ja raportoi tuloksista hallitukselle. Sen täytyy myös varmistaa, että yhtiön strategia huomioi huolellisuusvelvoitteen täyttämisen kautta esiin nousseet todelliset ja mahdolliset haitalliset vaikutukset.

Kuinka liikkeelle yritysvastuulain velvoitteiden täyttämisessä?

Huolellisuusvelvoitteen mukaisen prosessin rakentaminen ja toteuttaminen vaatii todennäköisesti toimenpiteitä sekä yritysvastuutoimia vasta rakentavalta organisaatiolta, että kokeneelta konkariltakin. Kun prosessi toimii, se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Alkuun pääsee seuraavien askelien avulla:

• Tunnista ja arvioi riskit ja vaikutukset – valmistaudu myös päivittämään näitä jatkossa!
• Tunnista nykyiseen hallinto- ja johtamismalliin tarvittavat päivitykset
• Lievennä tunnistettuja riskejä ja vaikutuksia
• Päivitä toimintaperiaatteet ja prosessit
• Kasvata avainhenkilöiden osaamista

Yritysvastuudirektiivi Suomessa

Nykyisellä sisällöllään yritysvastuudirektiiviä sovelletaan muutamaan kymmeneen Suomessa toimivaan yritykseen. Yritykset toimivat eri toimialoilla ja niiden toimintaketjuissa on tätäkin enemmän yrityksiä. Lisäksi moni yritys on vapaaehtoisesti, ilman lainsäädännön tuomaa velvoitetta, tehnyt niitä asioita ja toimenpiteitä, mitä yritysvastuudirektiivissä vaaditaan.

Vaikka yritysvastuudirektiiviä sovelletaan suoraan vain suurimpiin yrityksiin, direktiivin vaikutukset ulottuvat myös pienempiin, suurempien yritysten toimintaketjuissa oleviin yrityksiin.

Muu huolellisuusvelvoitteeseen liittyvä lainsäädäntö

Yritysvastuudirektiivi linkittyy myös muuhun EU:n lainsäädäntöön. Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on raportointikehikko, jonka nojalla raportointia tehdään myös yritysvastuudirektiivin osalta. Huomioitavaa on myös, että yritysten huolellisuusvelvoite ei rajoitu ainoastaan yritysvastuudirektiiviin. EU:n lainsäädännössä yrityksiltä vaaditaan huolellisuutta myös esimerkiksi tietyille tuotteille:

• Metsäkatoasetus koskee öljypalmua, karjatuotteita, soijaa, kahvia, kaakaota, puutavaraa, kumia ja niistä johdettuja tuotteita
• Konfliktimineraaliasetus koskee tinaa, tantaalia, volframia sekä niiden malmeja ja kultaa, jotka ovat peräisin konfliktin vaikutusten alaisilta tai korkean riskin alueilta
• Akkuasetus koskee talouden toimijoita, jotka saattavat markkinoille akkuja ja paristoja tai ottavat niitä käyttöön
• Pakkotyöasetus koskee kaikkia tuotteita ja kieltää markkinoilla sellaiset tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty pakkotyötä

CSDDD:n keskeisiä vaatimuksia

• Yrityksellä on oltava huolellisuutta koskeva toimintaperiaate, jotta huolellisuuden integrointi toimintaperiaatteisiin ja riskienhallintajärjestelmiin voidaan varmistaa.
• Yrityksen on tunnistettava, ehkäistävä, lievennettävä ja pysäytettävä haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia.
• Yritysten tulee ottaa arviointiin riskiperusteinen lähestymistapa ja kohdentaa arviointiaan niihin ketjun osiin, joissa haitat ovat todennäköisimpiä ja vakavimpia.
• Yritysten on sisällytettävä sidosryhmien osallistuminen huolellisuusprosessiin.
• Yrityksen on tarjottava pääsy julkisesti saatavilla oleviin, saavutettaviin, ennakoitaviin ja läpinäkyviin valitusmekanismeihin.