Huschke Diekmann
21. syyskuuta 2025
Neljä näkökulmaa raideliikenteen häiriöherkkyyden parantamiseen
Raideinfraan kohdistuu kaikkialla maailmassa yhä suurempia paineita äärimmäisten sääolojen, kyberturvallisuusuhkien ja infrastruktuurin ikääntymisen vuoksi. Tämä nostaa rautateiden häiriönsietokykyä koskevan kysymyksen tärkeyttä. Rambollin asiantuntijat voivat auttaa. Kerromme, miten mahdollistetaan luotettava raideliikenne myös häiriötilanteissa.
Vuosikymmeniä kestänyt investointien puute on johtanut Saksan ja UK:n kaltaisissa maissa siihen, että noin kolmannes kaukojunista on myöhässä[1][2], ylläpitokustannukset ovat nousseet ja matkustajien luottamus liikenteen sujuvuuteen on vähentynyt. Pelkästään Euroopassa tulvat aiheuttavat vuosittain noin 580 miljoonan euron vahingot rautatieverkoille. Tulvien odotetaan lisääntyvän 310 % 3 °C:n lämpenemisskenaariossa ilman uusia sopeutumistoimia[3].
Samaan aikaan myös liikenneinfrastruktuuriin kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet viime vuosina[4][5]. Koska rautatiet ovat ratkaisevan tärkeitä talouden jatkuvuuden ja kestävän liikkuvuuden kannalta, niiden häiriönsietokyvyn ja toimintavarmuuden varmistaminen on elintärkeää.
Rambollin Global Rail Director Huschke Diekmann esittää neljä näkökulmaa, joilla rautateiden häiriönsietokykyä voidaan parantaa.
1. Miten määrittelet rautateiden häiriönsietokyvyn? Miksi se on strateginen painopiste rautatieoperaattoreille ja infrastruktuurin omistajille?
Huschke Diekmann: "Rautateiden häiriönsietokyvyllä tarkoitetaan rautatiejärjestelmien kykyä kestää häiriötilanteita, sopeutua niihin ja toipua niistä, olivatpa ne sitten ilmastoon liittyviä, teknisiä tai toiminnallisia. Tähän sisältyy infrastruktuurin kestävyyden varmistaminen, luotettavan palvelun ylläpitäminen ja omaisuuden pitkän aikavälin suorituskyvyn tukeminen.
Kestävyyttä ei ole enää vain tekninen näkökohta vaan strategisena välttämättömyys. Markkinakysyntä on valtava, koska kasvavaa huolta liittyy erityisesti luonnonkatastrofien, kuten tulvien, maastopalojen ja maanjäristysten kaltaisiin tapahtumien vaikutuksiin. On kyse myös kestävuustavoitteista, kuten kestävien, vähähiilisten materiaalien käytöstä ja omaisuuden järjestelmällisestä ylläpidosta 30-50 vuoden käyttöiän ja suorituskyvyn maksimoimiseksi.
Teknologialla on keskeinen rooli tässä muutoksessa. Esimerkiksi siltojen ja tunneleiden kunnonvalvonta-anturit voivat havaita jännityksen tai rakenteellisen väsymisen varhaisessa vaiheessa, mikä mahdollistaa kohdennetut, aikataulutetut ja kustannustehokkaat toimenpiteet. Muut anturijärjestelmät varmistavat turvallisen toiminnan käynnistämällä junien hätäpysäytykset tulvien tai maanjäristysten sattuessa.
Teknologian lisäksi häiriönsietokyky edellyttää ajattelutavan muutosta, jossa omaisuuden käyttöikä, kunnossapito-ohjelmat ja toimitusketjun koordinointi suunnitellaan huolellisesti alusta alkaen."
2. Mitkä ovat keskeiset riskit ja haavoittuvuudet, joita raideinfra tällä hetkellä kohtaa?
Huschke Diekmann: "Raideinfra kohtaa nykyään yhä laaja-alaisempia riskejä. Ilmastoon liittyvät vaaratekijät, kuten kuumuudesta johtuva radan vääntyminen, maanvyörymät ja tulvat, ovat yleistymässä ja vakavoitumassa. Omaisuuden omistajien olisi pyrittävä asettamaan riskit tärkeysjärjestykseen todennäköisyyden, vaikutusten ja järjestelmän kriittisyyden perusteella. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on suunnittelun lähtökohta. On tehtävä yksityiskohtaisia ilmastoriskien arviointeja, kuivatuksen parantamista ja suunnittelumäärittelyjä äärimmäisiä lämpötiloja varten.
Kyberturvallisuus on toinen kasvava uhka. Omaisuudenhallintajärjestelmien ja merkinantojärjestelmien digitalisoinnin myötä rautatiet ovat yhä alttiimpia kyberhyökkäyksille. ENISA:n mukaan liikenneala oli toiseksi eniten hyökkäysten kohteena vuonna 2024[6]. Tässä suhteessa säännöllinen uhkien mallintaminen, vankat palomuurit ja varajärjestelmät ovat olennaisen tärkeitä.
Resilienssin on oltava myös toiminnallista. Siihen kuuluu menetelmällinen lähestymistapa omaisuudenhallintaan ja älykkään diagnostiikan käyttö, jotta voidaan varmistaa, että opastinjärjestelmiä, raidevaihteita ja virtalähteitä valvotaan jatkuvasti."
"Strategisesti tärkein toimenpide rautateiden omistajille on siirtyä reaktiivisesta suunnittelusta ennakoivaan suunnitteluun. Tähän sisältyy investoiminen kestävään infraan, suorituskyvyn perusarvojen asettaminen ja sen varmistaminen, että järjestelmien keskinäisiin riippuvuuksiin puututaan varhaisessa vaiheessa."
3. Voitko kertoa esimerkkejä siitä, miten raideinfra on sopeutunut onnistuneesti häiriötilanteisiin?
Huschke Diekmann: "Yksi esimerkkitapaus on Tanskan Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) kansallinen käyttöönotto. Hankkeessa korvataan vanhentuneet analogiset merkinantojärjestelmät digitaalisella merkinantotekniikalla. Tämän odotetaan vähentävän opastimiin liittyviä viivästyksiä 80 % ja mahdollistavan sujuvamman junaliikenteen. Tanskan opastinohjelma otetaan käyttöön ilman, että se häiritsee päivittäistä toimintaa, joten se on malliesimerkki sopeutuvasta täytäntöönpanosta.
Toinen hyvä esimerkki on allianssimallin soveltaminen infrahankkeisiin. Tässä mallissa omaisuuden omistaja, urakoitsijat ja konsultit toimivat yhdessä yhteishankkeessa, jolla on alusta alkaen yhteiset tavoitteet, kuten kustannustehokkuus, toimitusaikataulut ja suorituskykytavoitteet.
Yhteistyöhön perustuva lähestymistapa edistää avoimuutta ja vähentää samalla kalliiden riitojen ja viivästysten todennäköisyyttä. Se varmistaa myös, että kaikilla osapuolilla on yhteinen intressi riskien vähentämisessä. Hankkeen kaikki osapuolet keskittyvät mahdollisen onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseen, mikä edistää raideinfrahankkeiden pitkän aikavälin menestystä. Suomessa tässä ollaan etulinjassa, esimerkiksi Kruunusillat ja Raide-Jokeri ovat loistavia esimerkkejä allianssimallin käyttöönoton hyödyistä."
4. Mitä käytännön toimia suosittelisit rautatieomaisuuden omistajalle, joka haluaa parantaa verkostonsa häiriönsietokykyä?
Huschke Diekmann: "Rautatieomaisuuden omistajille, jotka pyrkivät parantamaan häiriönsietokykyä, on kolme käytännön askelta:
- Aloita riskinarvioinnilla. Arvioi fyysisen infrastruktuurin, digitaalisten järjestelmien ja toimitusketjujen haavoittuvuudet. Tunnista, missä kriittiset häiriöt todennäköisimmin tapahtuvat, ja arvioi tärkeimpien omaisuuserien, kuten siltojen, tunneleiden ja vaihteiden, elinkaaren aikainen suorituskyky.
- Sisällytä häiriönsietokyky hankintoihin. Rautatiealan konsulttina meidän on autettava verkon omistajia ja operaattoreita määrittelemään ja arvioimaan häiriönsietokykyä tarjouskilpailuissa. Aivan kuten kestävyydestä on tullut keskeinen hankintamittari, myös kestävyyden pitäisi olla keskeinen hankintamittari - olipa kyse sitten materiaalien kestävyydestä, omaisuuden seurantavalmiudesta tai sopeutumiskyvystä ilmastoon.
- Hyödynnä digitaalisia työkaluja. Ennakoivan kunnossapidon alustoilla, digitaalisilla kaksosilla ja reaaliaikaisella omaisuuserien seurannalla voidaan merkittävästi vähentää käyttökatkoksia. Esimerkiksi tekoälypohjainen diagnostiikka voi auttaa tunnistamaan poikkeavuudet radan olosuhteissa ennen kuin niistä tulee käyttöhäiriöitä[7]."
[1] Network Rail, Railway Performance, 2025.
[2] Deutsche Bahn, Integrated Report, 2024.
[3] European Commission JRC Publications Repository, Global warming to increase flood risk on European railways, 2019.
[4] Saksa: Toinen tuhopolttoisku rautatielinjaan kahden päivän sisällä, 2025
[5] Secureworld, Rautatiejärjestelmiin kohdistuvat kyberhyökkäykset kasvavat 220 prosenttia, 2024.
[6] ENISA (Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto), NIS2-sektoreiden kyberturvallisuuden kypsyyden ja kriittisyyden arviointi, 2024.
[7] Europe's Rail, "Research and Innovation Keeps AI on the Right Track", 2023.
Haluatko tietää lisää?
Huschke Diekmann
Global Sector Rail Director & Global Rail Spearhead Director