Michael Stevns
25. maaliskuuta 2025
Allianssimallin edut – infran uudenlainen hankinta- ja toimitusmalli
Vuoden 2017 alussa helsinkiläisille työmatkalaisille luvattiin uusi, itäisen ja läntisen esikaupungin yhdistävä kevytrautatielinja. Suuria liikennehankkeita toteutetaan harvoin ajallaan tai ennen aikataulua. Silti kevytrautatielinja 15 avattiin paitsi 10 kuukautta etuajassa myös lähes 10 % alle budjetin. Salaisuus? Allianssimalli.
Suuret infrastruktuurihankkeet ovat vuosikymmenien ajan kärsineet asiakkaiden, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden välisistä vastakkaisista suhteista. Vakiomalli pakottaa yritykset tekemään aggressiivisen alhaisia tarjouksia, vaatimaan aggressiivisen korkeita ja taistelemaan niiden välisestä vaihtelusta. Tulos? Oikeusriitoja, paisuvia budjetteja ja poliittista päänvaivaa.
Yhteistyö konfliktin sijaan
Allianssimallissa lähestymistapa on täysin erilainen: asiakas, urakoitsija ja suunnittelija työskentelevät yhdessä yhtenäisenä tiiminä alusta alkaen. Jäykkien sopimusrajojen asettamisen sijasta allianssi jakaa riskit, palkkiot ja vastuut, mikä luo kaikille toimijoille kannustimet löytää paras ratkaisu, ei vain halvin tarjous.
Vain harva ymmärtää tätä mallia paremmin kuin Peter Molin, yksi Pohjoismaiden johtavista yhteistoiminnallisen urakoinnin asiantuntijoista. Molinilla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus infrastruktuurin kehittämisestä, ja hän on osallistunut allianssimallin mukaisten hankkeiden toteuttamiseen lähes 20 vuoden ajan.
Hän on neuvonut valtion liikennevirastoja, urakoitsijoita ja insinööritoimistoja, ja hän on puhunut aiheesta laajasti alan konferensseissa ja kansainvälisillä foorumeilla. Hänen näkemyksensä ovat vaikuttaneet Suomen liikenneviranomaisten lisäksi myös päättäjiin Ruotsissa ja Virossa, joissa Suomen mallin muunnelmat ovat nyt yleistymässä.
"Kun luodaan projektikulttuuri, jossa kaikilla osapuolilla on panos pelissä, aikaa ei enää tuhlata vaatimuksiin, vaan keskitytään siihen, mikä on todella tärkeää - tulosten tuottamiseen."
Pohjoismainen malli, jolla on maailmanlaajuista potentiaalia
Pohjoismaista on tullut allianssin edelläkävijöitä, ja Suomi on edelläkävijä. Sen jälkeen kun maa otti mallin käyttöön 2010-luvun alussa, se on toteuttanut tällä tavoin yli 15 liikennehanketta, mukaan lukien Helsinki-Vantaan lentoaseman merkittävä laajennus.
Malli on peräisin Australiasta, ja Suomi on mukauttanut sen eurooppalaiseen kontekstiin, ja nyt Iso-Britannia ja Saksa ovat alkaneet mukauttaa hankintajärjestelmiään allianssiperiaatteiden mukaisiksi.
Kevytrautatielinja 15 -hanke on loistava esimerkki. Hankkeen allianssiryhmä kehitti kustannussäästöratkaisuja, jotka tarkensivat hankkeen laajuutta ja vähensivät tehottomuutta. Lopulliset kustannukset? 386 miljoonaa euroa - selvästi alle perinteisten ennusteiden ja asetetun tavoitekustannuksen. Ja mikä tärkeintä, Helsingin raitiovaunut aloittivat liikennöinnin lähes vuoden etuajassa, mikä säästi kaupungille miljoonia säästyneinä viivästyksinä ja tuotti varhaisia taloudellisia hyötyjä.
Infrastruktuurihankintojen tulevaisuus
Kun hallitukset kaikkialla maailmassa pyrkivät nopeampaan, kestävämpään ja kustannustehokkaampaan infrastruktuuriin, perinteiset hankintamenetelmät näyttävät yhä enemmän vanhentuneilta. Budjettirajoitusten ja poliittisen valvonnan aikakaudella liittoutuminen tarjoaa uskottavan vaihtoehdon, joka palkitsee yhteistyöstä, minimoi riskit ja tuottaa lisäarvoa veronmaksajille.
Rambollin kaltaisille yrityksille, jotka ovat toteuttaneet useita allianssihankkeita eri puolilla Pohjoismaita, malli sopii täydellisesti kumppanuuskulttuuriin ja pitkän aikavälin ajatteluun. Seuraava askel? Tämän lähestymistavan vieminen Pohjoismaiden ulkopuolelle ja sen osoittaminen, että hyvin toteutettujen infrastruktuurihankkeiden ei tarvitse johtaa kustannusten ylittymiseen ja kansalaisten turhautumiseen.
Haluatko tietää lisää?
Peter Molin
Director, Infrastructure and transport
+358 40 7523667