Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri: kestävää suunnittelua
Vuonna 2020 käyttöön otettu Kirkkonummen uusi pääkirjasto Fyyri on suunniteltu ja rakennettu kestävän kehityksen mukaisesti. Fyyri on poikkeuksellinen hybridirakennus, jossa uudisrakennus kätkee sisäänsä vanhan kirjaston rakennusrungon. Määritellyn tavoitteen mukaisesti vanha kirjastorakennus pystyttiin säilyttämään lähes kokonaan. Kiertotaloutta ja kustannustehokkuutta noudattaen vanhoista rakenteista ja pinnoista säilytettiin kaikki käyttökelpoiset osat. Jotta vanhasta rakennuksesta ja uudisrakennuksesta saatiin toimiva kokonaisuus, myös vanhan osan tilat suunniteltiin uudelleen ja uudistettiin.
Vuosina 2016–2020 toteutettu hanke käynnistyi Kirkkonummen kunnan tavoitteesta laajentaa tiloja siten, että ne vastaavat nykyaikaisen kirjastorakennuksen eri toimintoihin. JKMM Arkkitehtien suunnitteleman Fyyrin arkkitehtuuriin vaikutti osaltaan kirjaston sijainti Kirkkonummen keskustassa, 1300-luvulla valmistuneen kirkon vieressä. Myös arkkitehti Ola Hanssonin suunnitteleman, vuonna 1982 valmistuneen alkuperäisen kirjaston arkkitehtuuriset arvot otettiin huomioon. Kuntotutkimusten perusteella vanhan osan runko pystyttiin säilyttämään pääosin. Rungon osalta vain vanhan osan pohjoissiipi sekä pohjois- ja länsisivun reunoja purettiin uudisosan tieltä.
Rakennushankkeessa kirjaston pinta-ala lähes tuplaantui. Osa vanhan kirjaston toiminnoista siirrettiin laajennusosaan ja vapautuneet tilat suunniteltiin uusille toiminnoille.
Fyyrin palkittu arkkitehtuuri mahdollistui osaavan suunnittelun kautta. Korjaus- ja hybridirakennuksen suunnittelussa Rambollin tekninen osaaminen myös kiertotalouden ja kestävän kehityksen osalta hyödynnettiin hankkeen parhaaksi. Ramboll vastasi mittavan rakennushankkeen rakenne-, geo-, AV-, LVIA- ja sprinklerisuunnittelusta sekä sähkösuunnittelusta yhdessä Insinööritoimisto Techniplanin kanssa. Myös valaistussuunnittelu on Rambollin käsialaa.
Fyyrin toteutuneeseen muotoon vaikuttivat tontin koko ja muoto, sillä vanha rakennus sijaitsi lähellä tontin reunaa. Kirkon puolella oleva 50-metrinen uusi terassi myötäilee tontin rajaa. Vanhan osan runkorakenteet ja sisäpinnat pyrittiin säilyttämään kiertotalouden mukaisesti. Vanha kantava runko säilytettiin pääosin ja sitä korotettiin osittaisella lisäkerroksella. Julkisivujen uusimistarve ilmeni kuntotutkimuksissa. Vanhojen julkisivujen tiiliverhous korvattiin kupariohutlevyistä rakennetuilla pintarakenteilla. Pohjois- ja länsisivuilla vanhan julkisivulinjan kantavat rakenteet jäivät rakennuksen sisälle väliseinärakenteiksi.
Vanhan osan talotekniikkaa oli uusittava odotettua enemmän, minkä seurauksena alakattoja sekä sisäpintoja rakennettiin uudelleen. Vanhaa rakennusrunkoa korjattiin eniten alapohjan osalta. Lattiamateriaalit uusittiin ja alapohjaan tehtiin sähköreitityksiä. Alapohjan ilmatiiveyttä parannettiin ja vanhat länsi- ja eteläsivun sokkelit korjattiin pinnoittamalla.
Uudisosalla rakennuksen runko koostuu pääosin paikallavalu- ja valkobetonielementtirakenteista. Näiden lisäksi esiintyy jonkin verran liitto- ja teräsrakenteita. Näkyvämpänä erikoisuutena uudisosan rungossa ovat erittäin hoikat valkobetonista valmistetut elementtipilarit ja -palkit sekä niistä koostuva runkokokonaisuus, joka muodostaa kirjaston aikuisten- ja mediaosaston tilat. Sisätilojen paikallavaletut puhdasvalupinnat on käsitelty valkoisella lasuurilla, jolloin pinnan ulkonäkö on saatu lähelle valkobetonipintoja. Lehtisalin ja kahvilan lasiseinän alue kirkon puolella haluttiin avoimeksi ilman pilareita, joten vesikattotason kaltevaa ontelolaatastoa tukemaan suunniteltiin 52 metriä pitkä ja viisi metriä korkea teräsristikko.
Arkkitehtuurin ja rakennesuunnittelun laadusta kertovat vanhan ja uuden rakennuksen huomaamattomat rajapinnat, jotka on yhteensovitettu taitavasti, eikä niitä havaitse valmiista rakennuksesta. Tilat ovat toiminnallisesti korkeatasoiset ja kaikissa tiloissa on yhtenäinen moderni ilme. Yhtenäisten julkisivujen ja sisäpintojen sekä tilamuutosten myötä kokonaisuudesta on saatu visuaalisesti ehyt kestävän rakentamisen suunnannäyttäjä sekä toiminnallisesti korkeatasoinen kirjastorakennus.
Rakennuksen aiheuttamaa kuormitusta ilmakehän kasvihuonekaasutasoon voidaan arvioida laskemalla käytetyille tuotteille ja energialle hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2ekv.). Fyyri-kirjaston ilmastovaikutusta arvioitaessa uuden materiaalin tarve on pienempi, koska vanhaa runkoa on pystytty hyödyntämään laajasti. Säilytetyn rungon arvioitu hiilijalanjälki on noin 400 t CO2ekv. Tämä määrä vastaa Sitran tekemien laskelmien mukaan liki kahden sadan suomalaisen keskimääräistä vuosittaista asumisen hiilijalanjälkeä.
Fyyri voitti Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon vuonna 2021. Vuoden 2020 Betonirakenne -kilpailussa Kirkkonummen uusi pääkirjasto sai kunniamaininnan. Amerikkalainen IIDA – 2021 Interior Design Competition valitsi Fyyrin sisustusarkkitehtuurin kilpailun parhaaksi työksi ja samassa kilpailussa Fyyri voitti Institutional-kategorian pääpalkinnon. Fyyri oli myös yksi JKKM Arkkitehtien kolmesta Mies van der Rohe 2022 -ehdokkaasta.