Te­ko­nur­mien hyö­ty­käy­tön mah­dol­li­suuk­sia sel­vi­te­tään kuu­den kau­pun­gin yh­teis­työnä

Suomessa on noin 450 tekonurmikenttää, joiden kenttämateriaali uusitaan tietyin väliajoin sen kulumisen mukaisesti. Käytöstä poistettaville, erityisesti huonokuntoisille, tekonurmille ei ole tällä hetkellä saatavilla kestäviä käsittelytapoja. Haasteita tekonurmien materiaalien hyödyntämiselle tuovat muun muassa matoissa käytetyt useat muovilaadut sekä mattoihin sisältyvät muut komponentit, kuten kumirouhe ja hiekka. Tarve kestäville toimintamalleille tekonurmien kierrätykseen on merkittävä.

Selvityksessä kartoitetaan erityisesti Euroopasta löytyviä kierrätysratkaisuja, sillä sieltä löytyy jo tähän erikoistuneita laitoksia. Myös Suomeen toivotaan lisää kestäviä ratkaisuja tekonurmien kiertotalouden edistämiseen.

Kansallinen tekonurmiselvitys on Espoon, Helsingin, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupunkien yhteinen hanke. Asiantuntijaorganisaatioina hankkeessa ovat mukana Palloliitto, Lounais-Suomen jätehuolto, Suomen ympäristökeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Selvitystyön toteuttajana toimii Ramboll Finland Oy.

– Helsingin tahtotilana on toimia alustana innovatiivisille ja tuloksellisille kiertotalouden ratkaisuille, jotka tukevat kansallista siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Mielenkiintoista on, mitä tutkimus saa selville mahdollisuuksista edistää kotimaisia kaupallisia kiertotalousratkaisuja, kertoo Oleg Jauhonen Helsingin kaupungilta.

Selvityksestä toivotaan myös tietoa ja tukea päätöksentekoon ohjaamaan seuraavien vuosien aikana tehtäviä käytettyjen tekonurmien purkuhankkeita.

Rambollilta selvitystyössä on mukana monialainen työryhmä, joka koostuu ympäristösuunnittelun asiantuntijoista ja jätehuollon sekä kiertotalousratkaisujen asiantuntijoista.

– Idea hankkeesta sai alkunsa jo muutama vuosi sitten. Nyt aika hankkeen toteuttamiseksi on kypsä, kun Euroopan komission ehdotus mikromuovin, mukaan lukien kumirouheen, rajoittamisesta nosti tekonurmikentät taas tarkastelun alle. Tekonurmikentissä on kuitenkin muitakin materiaaleja kuin kumirouhetta, eikä niiden kierrätys ole yksinkertaista, sanoo hanketta Rambollilla johtava maisema-arkkitehti Heta-Maija Seppälä.

Samanaikaisesti Helsinki on käynnistänyt purettavien tekonurmien kiertotalousratkaisujen pilotoinnin, jossa etsitään markkinoilta kestäviä toimintamalleja poistokuntoisten tekonurmien hyötykäytölle. Pilotointi aloitettiin markkinavuoropuheluilla, joissa kartoitettiin käytöstä poistettujen tekonurmien käsittelyn toteutusmuotoja ja teknisiä ratkaisuja.

– Markkinavuoropuheluilla saatiin kattava käsitys tekonurmien kiertotalousratkaisujen mahdollisuuksista ja tarjonnasta Suomessa tällä hetkellä, kertoo Helsingin kaupunkia markkinavuoropuhelun järjestämisessä avustanut Kim Lindholm Ramboll CM Oy:stä. Pilotoinnista saadut kokemukset tulevat täydentämään kansallista selvitystyötä.

Planeetallamme on suuria haasteita, jotka liittyvät ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvarojen käyttöön ja nopeaan kaupungistumiseen.

– Haluamme auttaa asiakkaitamme käyttämään resurssejaan harkitusti, vähentämään toiminnan negatiivisia vaikutuksia ja edistämään kestävää kehitystä. Yhdistämme tieteellisen, taloudellisen ja teknisen asiantuntemuksen kun etsimme toimivimmat tavat soveltaa kiertotalouden periaatteita kaupungeissa, rakennuksissa, teollisuudessa, tuotannossa, energiassa, vedessä ja hyödykkeissä, sanoo Heta-Maija Seppälä.