Ramboll toteuttaa Rauman kaupungille ilmastolain mukaisen ilmastosuunnitelman

Vuonna 2024 alkaneessa ilmastosuunnittelutyössä keskitytään erityisesti päästöjen hillintään Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkoston tavoitteiden mukaisesti. Sitoumuksensa mukaisesti Rauma ja muut Hinku-kunnat ja maakunnat tavoittelevat 80 % päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030.

Ilmastosuunnitelma sisältää vähintään tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä, toimet kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä, tiedot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä sekä tiedot suunnitelman toteutumisen seurannasta ja viestinnästä. Keskeisiä sidosryhmiä osallistetaan keväällä 2024.

Suunnittelutyön tuloksena Rauman kaupungilla on konkreettinen tieto vaikuttavimmista ilmastotoimenpiteistä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Suunnitelman avulla kaupunki tunnistaa investointeja vaativat toimet talousarviota varten. Kaupungilla on myös käytössään ilmastotoimien vuosikello sekä tietoa ilmastotyön johtamisesta ja kaupungin ja yritysten välisestä ilmastoyhteistyöstä.

Ilmastotyön tavoitteet saavutetaan, kun toimet budjetoidaan, vastuutetaan ja aikataulutetaan selkeästi. Myös toteutumisen seurannan keinot ja vastuutahot on määritettävä suunnitelmassa. Näin motivaatio systemaattiseen ilmastotyöhön säilyy, vaikka kattavat tulokset näkyvät vasta useamman vuoden kuluessa. Nopeitakin ilmastotoimien hyötyjä on tietenkin olemassa, kuten energia- ja materiaalitehokkuuden parantuminen, kestävien hankintojen suunnitelmallisuus ja kaupunkivihreän monet hyödyt.

Kunta hyötyy ilmastosuunnitelmasta monella tavalla

Voimassa olevan ilmastolain mukaan kunnan ilmastosuunnitelman hyväksyy valtuusto ja kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista. Suunnitelma on otettava huomioon kuntastrategiassa sekä toimintakertomuksessa.

Riippumatta lain ja asetusten vaatimuksista kunnan kannattaa olla aktiivinen ja ennakoiva ilmastotyössään. Toimintaympäristön muutokseen ennakoiden varautuva ja sopeutuva kunta hyötyy ilmastotoimistaan todennäköisesti paremmin kuin jo tapahtuneeseen muutokseen reagoiva. Ilmastotyöhön liittyviä rahoitusmahdollisuuksia avautuu jatkuvasti, mutta lisäresurssien saaminen vaatii ennakoivaa otetta.

Ilmastonmuutoksen etenemisen ja EU:n vihreän siirtymän tavoitteen myötä kestävyyden ja vähähiilisyyden vaatimukset ovat kasvaneet. Suomessa ja muualla maailmassa on käynnissä lainsäädännöllisiä ja ohjeellisia muutoksia, jotka asettavat esimerkiksi kiertotalouteen, rakentamisen hiilijalanjäljen vähentämiseen, luonnon monimuotoisuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia kunnille ja yrityksille. Kestävämpää toimintaa ja suuntaviivoja vaativat kunnalta paitsi investoivat yritykset myös järjestöt ja kunnan asukkaat. Ilmastosuunnitelmalla voidaan edistää kattavasti kunnan toimia, joilla näihin vaatimuksiin vastataan. Saavutettujen kestävien päätösten ja hankintojen tuloksena sekä ympäristön että asukkaiden hyvinvointi paranee.