Lapsikädenjälki tuo lasten äänen kuuluviin

Lapsikädenjälki on verrattavissa hiilikädenjälkeen. Mitä suurempi kädenjälki, sitä paremmin lasten näkökulma on huomioitu. Lapsikädenjälkimenetelmä on osa Rambollin sosiaalisen kestävyyden palveluvalikoimaa. Menetelmän taustalla on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus.

– Lapsikädenjäljen avulla lapsivaikutukset saadaan näkyviin, mikä tuo kunnille, kaupungeille ja yrityksille keinoja lapsiystävällisempiin ratkaisuihin ja niiden todentamiseen, kertoo Rambollin lapsivaikutusten arvioinnin asiantuntija Sanna Huhtonen.

Lapsikädenjäljessä kehittämisnäkökulma on keskeinen. Tavoitteena ei ole vain lieventää haittoja, vaan auttaa lisäämään positiivisia lapsivaikutuksia.

– Aina on mahdollista löytää parantamisen keinoja, silloinkin, kun kaikkia haittoja ei pystytä välttämään, Huhtonen korostaa.

Lapsikädenjälki auttaa tekemään kestäviä ratkaisuja

Lapsikädenjälkimenetelmä räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Menetelmä mahdollistaa lasten ja nuorten näkökulman huomioimisen esimerkiksi erilaisissa suunnitteluhankkeissa, palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteon prosesseissa. Menetelmä perustuu laajaan tiedonkeruuseen, jossa lasten oman äänen kuuleminen on tärkeää.

– Tällä hetkellä Rambollilla on työn alla useampi lapsikädenjälkiprojekti, joissa kehitetään lapsiystävällisempiä ympäristöjä ja arvioidaan palvelujen lapsivaikutuksia toiminnan kehittämisen taustaksi, Huhtonen kertoo.

Hänen mukaansa lasten hyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuuteen katsomista.

– Autamme asiakkaitamme tekemään kestäviä ratkaisuja. Yleensä lapsille hyvä ratkaisu on hyvä ratkaisu myös muille.

Eriarvoisuuden vähentäminen on yhteinen haaste

Huhtonen on työskennellyt urallaan paljon heikoimmassa asemassa olevien lasten kanssa. Hän on huolissaan lisääntyvästä lapsiperheköyhyydestä sekä muista perheitä koskettavista ongelmista. Vanhempien hyvinvoinnin haasteet heijastuvat monen lapsen elämään.

– Kaikilla lapsilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia esimerkiksi mielekkääseen vapaa-aikaan, koska perheillä ei ole resursseja tai voimavaroja lapsen harrastuksiin.

Asiaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi matalan kynnyksen harrastustoiminnalla sekä panostamalla julkisen kaupunkitilan lapsiystävällisyyteen ja yhteistyöhön eri toimijoiden välillä.

– Yhteisiä hartioita tarvitaan, koska positiivisten vaikutusketjujen tunnistaminen ei ole aina yksinkertainen tehtävä. Tässä Ramboll pystyy auttamaan, Huhtonen korostaa.

Mahdollisuus vaikuttaa oman lähiympäristön muutoksiin on tärkeä osa lasten hyvinvointia. Huhtosen mukaan vaikuttamisen mahdollisuus on parhaimmillaan voimaannuttava kokemus, joka lisää aktiivisen kansalaisuuden taitoja ja sitoutuneisuutta omaan lähiympäristöön.

– Se, että omaa ääntä kuunnellaan, on nykylapsille ja -nuorille yhä arvokkaampi asia paikallisten ja globaalien muutosten keskellä. Lapsikädenjälki onkin tärkeä viesti siitä, että lasten mielipiteellä on väliä.