Euroopan ilmastosäätiön tutkimus pohjoismaisen liikenneinfran päästöistä

Pelkästään Ruotsissa sisäisten päästöjen osuus oli 10 prosenttia tie- ja rautatieliikenteen kokonaispäästöistä vuonna 2022. Kun Pohjoismaat pyrkivät kohti hiilineutraaliutta, tämän merkittävän jalanjäljen huomiotta jättäminen olisi kriittinen laiminlyönti.

Miten liikenteen perustan hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää?

Raportissa tuodaan esiin useita keinoja, joilla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Elinkaariarvioinnit ja hiilidioksidipäästöjen hinnoittelumekanismit voivat auttaa päätöksentekijöitä valitsemaan vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia vaihtoehtoja hankesuunnittelun aikana. Myös julkiset hankinnat ovat tehokas keino. Pohjoismaiset infrastruktuurilaitokset ovat alkaneet sisällyttää hiilidioksidipäästöjä koskevia vertailuarvoja hankintoihinsa ja kannustavat toimittajia kehittämään ympäristöystävällisempiä materiaaleja. Nämä toimet ovat kuitenkin vielä hajanaisia, ja raportissa todetaan, että tarvitaan laajempaa ja yhdenmukaistettua lähestymistapaa.

Raportissa suositellaan selkeiden hiilidioksiditavoitteiden asettamista ja hiilidioksidipäästöjen arvioinnin sisällyttämistä kaikkiin hankevaiheisiin. Raportissa kehotetaan sisällyttämään hiilidioksidipäästöjä koskevat kriteerit ympäristövaikutusten arviointiin ja julkisiin hankintoihin, vaatimaan, että hankkeiden hyväksynnässä otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset päästöt, ja varmistamaan, että tarjouskilpailuissa suositaan vähähiilisiä materiaaleja elinkaarikustannuslaskennan ja ympäristöä koskevien tuoteselosteiden avulla. Lisäksi ehdotetaan betonin ja teräksen kaltaisten materiaalien standardoitua vertailuanalyysia, jolla pyritään edistämään koko alan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Epätasaisesti edistynyt poliittinen pulma

Vaikka jotkin Pohjoismaat ovat alkaneet asettaa kunnianhimoisia infrastruktuurin päästötavoitteita, edistys on edelleen hajanaista. Ruotsi on edelläkävijä, sillä se on sitoutunut ilmastoneutraaliin infrastruktuuriin vuoteen 2040 mennessä.

Sen sijaan Suomi ja Islanti eivät ole vielä ottaneet käyttöön erityisiä tavoitteita, ja Tanskan politiikat ovat edistyneempiä rautatie- kuin tiehankkeiden osalta. Seuranta on epäjohdonmukaista silloinkin, kun tavoitteita on asetettu, ja tietoja kerätään usein hanketasolla, mutta harvoin niitä kootaan yhteen alakohtaista analyysia varten.

Yhteistyö koko alueella on kuitenkin auttanut edistämään asialistaa. Vuodesta 2017 lähtien Pohjoismaiden tieviranomaiset ovat johtaneet yhteishanketta, jossa keskitytään LCA-analyysejä koskevien lähestymistapojen yhdenmukaistamiseen ja kuljetusinfrastruktuurin sisältämän hiilen vähentämiseen. Tietämyksen jakamisen ja yhteisen tutkimuksen avulla ne ovat kehittäneet yhteisiä menetelmiä, arviointivälineitä ja hankintastrategioita kestävän infrastruktuurin kehittämisen tukemiseksi.

Kehotus toimintaan

Tietämyksen jakamisen lisäksi tarvitaan standardoituja kestävyysprosesseja, jotta voidaan varmistaa, että resurssit keskitetään vaikutuksiltaan merkittäville aloille. "Kestävän kehityksen integrointia koskevan vakioprosessin kehittämisessä ei ole kyse vain tavoitteiden asettamisesta, vaan myös hukkaan menevien toimintojen tunnistamisesta ja poistamisesta sekä resurssien uudelleen kohdentamisesta kestävään kehitykseen liittyviin toimiin, joilla on todellista vaikutusta", Dettenborn lisää.

Pohjoismailla on hyvät edellytykset johtaa tätä kehitystä. Koska Pohjoismailla on perintönä ympäristöalan johtajuus ja halukkuus investoida innovaatioihin, se voi olla esikuvana infrastruktuurin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä maailmanlaajuisesti. Kuten raportista käy selvästi ilmi, aika on kuitenkin ratkaisevan tärkeää. Teiden ja rautateiden muuttaminen ilmastoystävälliseksi vaatii kiireellisiä toimia, ennen kuin liikenneverkkojen perustuksista tulee esteitä matkalla kohti nollapäästöjä.