Hiilidioksipäästöjen tavoitteena nettonolla

Ramboll Finland

30. lokakuuta 2025

Aviapoliksen energiaselvitys tarjoaa alueen kiinteistökehittäjille tukea vähähiilisten ratkaisujen suunnitteluun

Vantaan tavoitteena on kehittää Aviapoliksesta vähäpäästöinen alue yhteistyössä alueen kiinteistökehittäjien kanssa. Kaupunki on teettänyt selvityksen hiilineutraaliutta edistävistä energiaratkaisuista. Selvityksen toteutti Ramboll Finland Oy.

ARCOn havainnekuva Vantaan Veromiehen asuinalueelta

Aviapoliksen alueellisessa energiaselvityksessä kartoitettiin kehittyvän Veromiehen kaupunginosan tulevia energiatarpeita sekä potentiaalisia energiajärjestelmäratkaisuja siten, että mahdollistetaan alueen kehittyminen hiilineutraaliksi ja energiapositiiviseksi. Selvityksen toteutti Ramboll osana Vantaalla käynnissä olevaa Neutralpath-hanketta.

Veromies rakentuu lentokentän läheisyyteen kaupunginosaksi, jossa on työpaikkoja, asumista, palveluja ja kulttuuria sekä monipuoliset liikenneyhteydet. Vantaan tavoitteena on kehittää Aviapoliksesta Euroopan ympäristöystävällisin lentokenttäkaupunki. Neutralpath-hanke pyrkii edistämään energiaratkaisujen yhteissuunnittelua alueella, lisäten uusiutuvan energian tuotantoa ja ylijäämäenergian hyödyntämistä niin, että samalla tuetaan laajempien sähkö- ja lämpöverkkojen tasapainoista toimintaa päästöttömillä energialähteillä.

Energiakeskustelu käyntiin asemakaavojen yhteydessä

Selvityksessä kartoitettiin mahdollisuuksia sekä uudisrakentamisen että alueella säilyvän rakennuskannan näkökulmista. Uudisrakentamisessa energiaratkaisujen pohdinta on tärkeää aloittaa varhaisessa vaiheessa.

Kaupunki pyrkii käynnistämään keskusteluita energiaratkaisuista esimerkiksi asemakaavojen valmistelun yhteydessä. Tällöin voidaan käydä keskustelua useamman maanomistajan ja hankkeen kesken, ja suunnittelussa pystytään ottamaan huomioon energiainfrastruktuurin tarpeet.

Veromiehen alueella säilyvien kiinteistöjen osalta kiinteistönomistajien on hyvä seurata kehitystä aktiivisesti, käydä vuoropuhelua ja arvioida omia kehitystarpeita ja mahdollisuuksia ympäröivien alueiden rakentuessa. Esimerkiksi jäähdytystarve kasvaa tulevina vuosina, jolloin voi tulla ajankohtaiseksi tutkia alueellisia jäähdytysratkaisuja.

Kehittyvät teknologiat tarjoavat monenlaisia ratkaisuja

Selvityksessä tarkasteltiin neljää yksinkertaistettua energiajärjestelmävaihtoehtoa lämmityksen ja jäähdytyksen tuottamiseksi. Vaihtoehdot olivat tyypillinen kaukolämpöratkaisu (VE1), alueellinen ilma-vesilämpöpumppulaitos matalalämpöisellä lämpöverkolla energiavarastolla ja ilman sitä (VE2A & VE2B) sekä korttelikohtaiset maalämpöratkaisut (VE3).

Järjestelmävaihtoehdoissa painotettiin riittävän suuria eroja toisiinsa nähden, jotta voitaisiin havainnollistaa erilaisten ratkaisujen vaikutuksia. Optimaalisin kokonaisuus muodostuu todennäköisesti selvityksessä tunnistettuja ratkaisuja yhdistäen ja soveltaen.

– Alueellisten energiajärjestelmien ytimessä ovat eri energiamuotojen siirtoverkot, jotka mahdollistavat teknologioiden yhteensovittamisen. Aviapoliksessa keskeistä on lämpöverkko, joka mahdollistaa tehokkaan lämmön siirron ja ylijäämälämpöjen hyödyntämisen. Onnistunut kokonaisuus vaatii, että järjestelmän osat toimivat yhdessä niin teknisesti kuin hallinnollisesti, kertoo selvityksestä vastannut yksikönpäällikkö Jukka Kopra Rambollilta.

Ratkaisuja vertailtiin muun muassa päästö- ja kustannusvaikutuksiltaan sekä toteutettavuuden, luontovaikutusten ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Alhaisimmat päästöt ja korkein alueellisesti tuotetun lämmityksen osuus oli vaihtoehdossa 3. Vuoteen 2035 mennessä kaukolämmön hiilidioksidin talteenotto voi kuitenkin laskea kaukolämmön päästöt lähes nollaan, mikä vaikuttaa kaikkiin neljään vaihtoehtoon positiivisesti.

Energian kokonaishinnaltaan edullisimmaksi muodostui kaukolämpöratkaisu. Virhemarginaalit huomioiden kustannustasot ovat kuitenkin lähellä toisiaan. Lämmön ja kylmän hintaan vaikuttaa teknologian lisäksi merkittävästi liiketoimintamalli, omistajuus sekä sijoitetun pääoman tuottovaatimus.

Ratkaisuja punnitessa on tärkeää arvioida vaikutuksia sekä hankkeen tasolla että koko alueen järjestelmien näkökulmasta ja hakea ratkaisuja, joissa kiinteistöt ja energiajärjestelmät toimivat vuorovaikutuksessa kulutusta ja tuotantoa optimoiden.

Maanomistajat toivovat tulevaisuuteen varautuvia päästöttömiä energiajärjestelmiä

Teknisten ratkaisujen lisäksi kartoitettiin Veromiehen alueen kiinteistötoimijoiden näkemyksiä energiajärjestelmien yhteiskehittämisestä kyselyin ja haastatteluin.

Vastaajien näkökulmasta tärkeimmiksi energiajärjestelmän kehitystavoitteiksi nousivat muokattavuus teknologian kehittyessä, päästöttömyys käyttövaiheessa ja hukkalämpöjen hyödyntäminen. Hinnanmuodostuksessa tärkeimpinä pidettiin alhaisia investointi- ja ylläpitokustannuksia sekä yksinkertaista kustannusrakennetta. Nopeaa takaisinmaksua ei nähty ratkaisevana, mikä osoittaa valmiutta pitkän aikavälin päästö- ja tehokkuushyötyjen tavoitteluun.

Yhteiskehittämisessä kyselyvastaajat pitivät tärkeänä muun muassa kiinteistörajat ylittäviä alueellisia ratkaisuja, kiinteistöomistajien osallistamista ja esiselvityksiä kaupungin toimesta. Riskeinä nähtiin muun muassa kustannuksiin liittyvät epävarmuudet, muuttuvat suunnitelmat ja monitoimijayhteistyön koordinointi.

Yhteinen tahtotila on avain kokonaisvaltaiseen kehittämiseen

Selvityksen loppuun on koottu suosituksia yhteisiin jatkotarkasteluihin. Toimivan kokonaisuuden kehittämiseksi on tärkeää kirkastaa yhteistä tahtotilaa kaupungin, kiinteistönomistajien ja alueen muiden toimijoiden kesken ja asettaa teknologianeutraalit mutta kannustavat tavoitteet.

Alueella olevan energiainfran hyödyntämiseksi alustana erilaisille ratkaisuille selvityksessä suositellaan sopimusmallien ja teknisen yhteensopivuuden kartoittamista. Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien vuorovaikutusta lisäämällä taas voidaan edistää järjestelmän toimintaa vähäpäästöisen tuotannon kannalta parhaimmalla tavalla. Suunnittelun edetessä hankkeissa on myös tärkeää arvioida eri toteutusmallien hyötyjen, riskien, kustannusten ja vastuiden jakautumista sekä rahoitusjärjestelyjä ja niiden vaikutusta liiketoimintamalliin.

Haluatko kuulla lisää aiheesta?

  • Jukka Kopra

    Department Manager, Power Systems, Energy FI

    +358 40 7293680

    Jukka Kopra