Teräksen muuntamisen voimanlähteenä

Rambollin energiaintensiivisistä teollisuudenaloista vastaava johtaja Anna Ekdahl kertoo näkemyksensä vähäpäästöisemmän teräksen markkinanäkymistä ja niistä toimista, joita teräksentuottajat voivat toteuttaa aloittaakseen hiilidioksidipäästöjen vähentämismatkansa.

Mitä mieltä olet Rambollin ja Climate Groupin uuden raportin tuloksista? "2024 Market Outlook on Lower Emission Steel and Concrete"?

Anna: Ensimmäinen ajatukseni on, että ennakoimaani useammat yritykset ovat valmiita maksamaan vähäpäästöisemmästä teräksestä, mikä on olennaista, jotta päästöjen vähentämistä koskevat liiketoiminta-ajatukset voidaan perustella.

Energianäkökulmasta haluan kuitenkin myös korostaa, kuinka monimutkainen ja kallis tämä siirtymä on. Esimerkiksi energian siirtymävaihetta käsittelevä toimikunta korosti hiljattain, että maailmanlaajuisen nollapäästötavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan 1,1 biljoonan dollarin vuotuiset investoinnit verkkoinfrastruktuuriin vuoteen 2050 asti. Ja tämä on vain verkkoinvestointeja koskeva osuus! Lisäksi on otettava huomioon tekniset, kaupalliset ja ympäristöön liittyvät monimutkaiset seikat, joihin on myös puututtava.

Jo nyt on nähtävissä, että vihreällä vedyllä ja vihreällä sähköllä ei pystytä vastaamaan kommunikoituihin tarpeisiin, mikä vain pahenee tulevina vuosina. Joskus on helppoa kertoa kunnianhimoisista tavoitteista, mutta kun pintaa raaputetaan, kaikki ei ole kunnossa väitteiden tueksi. On tärkeää, että yritykset pystyvät kyseenalaistamaan väitteet ja näkemään hypetyksen läpi, jotta ne voivat ymmärtää riskit oikein.

Käytännössä kyse on koko energiaekosysteemin täydellisestä muutoksesta terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, joten meidän on ryhdyttävä liikkeelle nyt.

Mitä vaihtoehtoja on olemassa terästeollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi?

Anna: Useimmissa hiilidioksidipäästöjen vähentämishankkeissa viestitään tällä hetkellä tuulivoimasta ja vihreästä vedystä, mikä on tietenkin hyvä strategia, ellei tätä energiaa olisi tällä hetkellä saatavilla.

Vetyyn siirtymisen aiheuttama äärimmäinen sähkönkulutus tarkoittaa, että sähköntuotantoa ja sähköverkkoa on lisättävä valtavasti, mikä on rahoitettava ja toteutettava tavalla, joka on taloudellisesti perusteltua yhteiskunnan kannalta ja joka ei vaaranna yritysten kilpailukykyä. Muutoksen laajuus merkitsee, että yhteiskunnalle koituisi merkittäviä seurauksia, jos vetyinvestoinnit jäisivät toteutumatta tai jäisivät suunniteltua pienemmiksi.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että on olemassa useita muita energiahuoltovaihtoehtoja, joiden riskiprofiilit poikkeavat merkittävästi vihreästä vedystä. Vedyn tuotanto ei esimerkiksi perustu pelkästään sähköön, vaan se voidaan johtaa myös maakaasusta. Kolmas vaihtoehto on biosynkaasu. Vaihtoehdot ja riskiprofiilit voivat vaihdella merkittävästi eri alueilla.