Kaj 16 Göteborg

Kaj 16 (laituri 16) on uusi maamerkki Göteborgissa, Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa. Göteborg sijaitsee paikassa, jossa Gota-joki saavuttaa Kattegatin, ja jossa sijaitsee Skandinavian suurin satama.
Gøteborgs nye bæredygtighedsikon Kaj 16, tegnet af Dorte Mandrup og med Rambøll som rådgivende ingeniør på konstruktioner og geoteknik.
37 500 neliömetrin hanke sijaitsee joen ranta-alueella. Kaj 16 muodostaa painopisteen laajemman kaupunginosan kehittämisessä. Alue nimeltään Lilla Bommen, käy läpi suuren kasvojenkohotuksen. Uudet katusuunnitelmat avaavat ranta-alueen ja tekevät laitureista esteettömiä. Valmistuttuaan alueelle tulee työpaikkoja ja asuntoja noin 25 000 henkilölle.
Asiakkaamme Vasakronan on yksi Ruotsin suurimmista kiinteistöyhtiöistä 168 kiinteistöllä, joiden kokonaispinta-ala on 2,4 miljoonaa neliömetriä. Vasakronan tavoittelee täysin ilmastoneutraalia arvoketjua vuoteen 2030 mennessä.
Kaj 16 -hankkeessa Ramboll tekee yhteistyötä Dorte Mandrup A/S:n ja Bisgaardin maisema-arkkitehtien kanssa.
Hybridiratkaisu
Hankeryhmä sai haasteellisen ja kunnianhimoisen hiilitavoitteen, joka sisälsi rakennusmateriaalien uudelleenkäytön olemassa olevasta rakenteesta sekä puurakenteesta että julkisivusta. Rakennukselle haetaan LEED-platinasertifikaatti.
Hanke tarjoaa tapaustutkimuksen siitä, kuinka pitkälle olemme kehittyneet puurakentamisessa. Hankkeen kehittäjä halusi alun perin koko rakennuksen olevan puusta, mutta Rambollin insinöörit osoittivat, kuinka hybridiratkaisu toimisi paremmin.
”Ensimmäiseksi teimme Kaj 16:lle kymmenen erilaista mallia eri materiaaleista arvioidaksemme kunkin hiilivaikutuksen: perinteinen betonirakennus, teräsrakennus ja niin edelleen. Havaitsimme, että se minkä hankkeen kehittäjä oli alun perin arvellut olevan kestävin ratkaisu eli pelkästään puurakenteinen rakennus ei toiminutkaan yhtä hyvin kuin hybridirakennus”, sanoo Riccardo Pedroni, Kaj 16 -hankkeen kumppani ja puuasiantuntija.
Tiimi totesi, että paras ratkaisu oli käyttää betonia kantaviin rakenteisiin ja korokkeisiin, ja puuta muuhun päällysrakenteeseen, palkkeihin, pilareihin ja laattoihin. Jos kantavat rakenteet olisi valmistettu puusta, ne olisivat olleet liian suuria, mikä olisi johtanut tehottomaan materiaalien käyttöön.
Havainnot vahvistivat äskettäin tehdyn Ramboll-tutkimuksen tulokset, joissa seuloimme kaikki omat puuprojektimme maailmassa ja totesimme, että tietyn korkuiset hybridirakennukset toimivat paremmin.
”Puu on erinomainen materiaali 15–20-kerroksisissa rakennuksissa, mutta sitä korkeammissa muut materiaalit ovat todennäköisesti parempia. Joten yksi koko ei sovi joka paikkaan,” Tanskan korkeakerrostalojen osastopäällikkö ja kärkijohtaja Frank Schwartz selittää.
Kaj 16 -hankkeessa materiaalia voidaan käyttää uudelleen alkuperäisestä rakenteesta vähentäen hiilivaikutusta ja lieventäen puurakentamisen luontaisia heikkoja kohtia.
”Otimme jo olemassa olevan betonirakenteen, joka oli vanhentunut rakennus 1960-luvulta, murskasimme betonin, erotimme sen raudoituspalkeista ja käytimme sitten uudelleen uudessa betoniseoksessa perustukseen ja kantaviin rakenteisiin”, Frank Schwartz selittää.
”Aiomme sijoittaa myös kierrätettyjä pieniä kuivia kiviaineksia betonikannen päälle parantamaan kannen akustiikkaa ja tärinävastetta. Sillä tavalla vältämme myös märän betonin sijoittamista puun päälle, ja vältämme puun yhtä heikkoa kohtaa.”
”Voimme rakentaa rakennuksia puusta, teräksestä, betonista tai 200 erilaisesta hybridistä. Käyttämällä dataa ja mallintamalla erilaisia ratkaisuja voimme varmistaa, että valmis rakennus on todellakin parempi juuri siihen paikkaan”, hän lisää.

Näytä kaikki

Näytä kaikki

  • Börje Eriksson

    Project Director, RSE

    +46 10 615 15 13

  • Åsa Lindgren

    Hållbarhetsansvarig

    +46 10 615 36 65