Miten lähestyä ESRS E5 -tiedonantoja?

1. Kuvaile resurssien tuloja ja menoja

ESRS E5 -standardissa resurssivirrat määritellään "organisaation infrastruktuuriin tuleviksi resursseiksi", jotka ovat pääasiassa tuotteita ja materiaaleja, joita yritys käyttää omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan.

Resurssien ulosvirtaus määritellään "resursseiksi, jotka poistuvat organisaation infrastruktuurista" - nämä ovat tuotteita ja materiaaleja - ja mikä tärkeintä, jätettä - jotka tulevat raportoivan yrityksen tuotantoprosessista.

Vaikka käsite vaikuttaa suoraviivaiselta, yritykset kamppailevat usein näiden virtojen tarkan seurannan ja kvantifioinnin kanssa, etenkin kun tiedot ovat hajanaisia eri toimittajien, tuotantolaitosten ja jätehuoltokumppaneiden välillä. Monilla yrityksillä ei ole vakiintuneita mittauskehyksiä kiertotalouteen palaaville materiaaleille ja jätteenä hävinneille materiaaleille, mikä tekee E5-vaatimusten noudattamisesta monimutkaista. Yrityksen materiaalivirtojen ja -kuljetusten kuvaaminen luo perustan sille, miten yritys käyttää resursseja ja huolehtii jätehuollosta, miten se voi edistää kiertotaloutta ja mitä mahdollisia tehottomuuksia ja mahdollisuuksia resurssien käyttöön liittyvän arvonluonnin kannalta voi olla olemassa.

Saatat huomata, että resurssien käyttö ja kiertotalous liittyvät läheisesti muihin tärkeisiin ympäristöominaisuuksiin (esim. kasvihuonekaasupäästöt, saasteet, vedenkäyttö), koska kiertotalouteen liittyy luonnostaan kestävämpää tuotantoa, joka voi johtaa monenlaisiin ympäristöhyötyihin. Kun raportoiva yritys kuvailee ja perehtyy resurssiensa tulo- ja lähtövirtoihin, on hyvä tilaisuus tarkastella, mitä asiaan liittyviä yksityiskohtia on raportoitava muissa ympäristöä koskevissa ESRS-järjestelmissä, kuten ilmastonmuutos (ESRS E1), saastuminen (E2), vesi- ja merivarat (E3) sekä biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4).

Mitä on tehtävä?

1. Jos resurssien tulovirrat katsotaan olennaiseksi kestävyyskysymykseksi, yksilöi ja määrittele kaikki tulovirrat (liiketoimintaasi tulevat materiaalit):

• Tunnista ensin kaikki tuotannossa tai toiminnassa käytetyt materiaalit.
• Tunnista sitten kaikista materiaaleista, mitkä ovat teknisiä ja mitkä biologisia.
• Tunnista kriittiset raaka-aineet ja harvinaiset maametallit.
• Tunnista biologiset materiaalivirrat, jotka on hankittu kestävästi.
• Tunnistetaan tuotannossa käytetyt sekundääriset (kierrätetyt) tai uudelleenkäytetyt materiaalit tai komponentit.

2. Jos resurssien ulosvirtausta pidetään olennaisena kestävyyskysymyksenä, kuvailkaa yrityksenne ulosvirtaukset (liiketoiminnoistanne poistuvat materiaalit):

• Laadi kuvaukset keskeisistä tuotteista ja materiaaleista, jotka on tarkoitettu myytäviksi tai jatkokäyttöön.
• Kuvailkaa ulosvirtaukset, jotka "on suunniteltu kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, mukaan lukien kestävyys, uudelleenkäytettävyys, korjattavuus, purettavuus, uudelleenvalmistus, kunnostaminen, kierrätys, kierrätys biologisen kierron kautta tai tuotteen tai materiaalin käytön optimointi muiden kiertotalouden liiketoimintamallien avulla".
• Julkistetaan tiedot kaikista jätevirroista ja eritellään vaaralliset ja vaarattomat jätteet sekä käsittelymenetelmät (esim. uudelleenkäyttö, kierrätys, poltto tai kaatopaikalle sijoittaminen).

3. Arvioi tietojen saatavuus sekä tulo- että lähtövirroista ja varmista, että voit mitata määrät tarkasti ja luokitella resurssit ESRS E5 -vaatimusten mukaisesti.

4. Harkitse, mitkä resurssien käyttöä koskevat tiedot ovat merkityksellisiä muiden ESRS:n tietojen esittämisen kannalta.

2. Integroi resurssien käyttö strategiaan ja liiketoimintamalliin.

ESRS E5:ssä edellytetään, että yritys selittää, jos se on olennainen, miten se vaikuttaa resurssien käyttöön tällä hetkellä ja miten se aikoo mukauttaa liiketoimintamalliaan ja toimintaansa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tässä vaiheessa osoitetaan, miten edellisessä vaiheessa kuvattu resurssien käyttö on integroitu yrityksen ydinstrategiaan, jolloin varmistetaan yhdenmukaisuus sekä EU:n kestävyystavoitteiden että yksittäisen yrityksen yleistavoitteiden kanssa.

Yrityksen kyky siirtyä kohti kiertotaloutta on tiiviisti sidoksissa sen arvoketjuun. Kiertotalouden saavuttaminen edellyttää sisäisten toiminnallisten muutosten lisäksi yhteistyötä toimittajien, jakelijoiden ja asiakkaiden kanssa resurssihukan minimoimiseksi ja materiaalien uudelleenkäytön lisäämiseksi. ESRS 2 korostaa arvoketjun vaikutusten arvioinnin ja raportoinnin tärkeyttä ja vahvistaa, että kiertotalouspyrkimyksiä ei voida siilouttaa yhteen yksikköön, vaan ne on sisällytettävä koko toimitusketjuun.

Lisäksi yritykset ovat usein riippuvaisia ulkoisista kumppaneista, jotta kiertotalousmalleja voidaan toteuttaa menestyksekkäästi, olipa kyse sitten kestävien resurssipanosten varmistamisesta, tuotantoprosessien optimoinnista resurssitehokkuuden varmistamiseksi tai asianmukaisten kierrätys- ja hyödyntämismekanismien varmistamisesta tuotantoketjun loppupäässä. Näiden keskinäisten riippuvuussuhteiden ymmärtäminen auttaa yrityksiä tunnistamaan mahdollisuuksia innovointiin, riskien vähentämiseen ja pitkän aikavälin kestävyyteen resurssien hallinnassa.

Mitä tehdä:

1. Jos se on liiketoiminnan kannalta olennaista ja saatavilla, yritys voi yhdistää tulo- ja poistovirrat strategisiin tavoitteisiin (esim. sisällyttää tulo- ja poistovirtoja arvioivia mittareita hankintastrategiaan tai pyrkiä kiertotalouskumppanuuksiin toimitusketjussa).

2. Tarkastellaan ja dokumentoidaan nykyistä liiketoimintamallia (esim. resurssiriippuvuudet, kiertopalveluiden, kuten korjausten tai tuote palveluna -palvelun, sisällyttäminen suunnitteluun) ja mahdollisia arvovipuja (esim. kustannussäästöt operatiivisen jätteen vähentämisestä, monipuolisen hankinnan tuoma liiketoiminnallinen joustavuus, hyötykäytöstä saatavat tulovirrat jne.)

3. Tunnistetaan resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset riskit ja mahdollisuudet. Näitä voivat olla siirtymäriskit ja fyysiset riskit, jotka vaikuttavat sekä raportoivaan yritykseen että sen tuotantoketjun alkupään ja loppupään arvoketjuun. Esim:

• Siirtymäriskeihin voivat vaikuttaa politiikan ja sääntelyn muutokset, teknologiamuutokset, markkinamuutokset tai maineen muutokset.
• Fyysisiin riskeihin kuuluvat akuutit (esim. äärimmäiset sääilmiöt) ja krooniset altistukset (esim. lämpötilan nousu, joka johtaa lämpöstressille altistumiseen), jotka vaikuttavat arvoketjuun, liiketoimintaan ja henkilöstöön.
• Mahdollisuudet voidaan luokitella resurssitehokkuuden ja sietokyvyn parantamiseen, markkinoiden laajentamiseen tai uusiin rahoituslähteisiin.

4. Osoitetaan, miten kestävyysnäkökohdat on sisällytetty liiketoiminnan suunnitteluun pitkän aikavälin kestävyyden tukemiseksi.

3. Luodaan perustaso resurssien käytölle

ESRS E5 edellyttää sekä laadullista että määrällistä raportointia perustason luomiseksi, johon tulevaa edistystä mitataan. Tähän sisältyy mittareita, kuten

• "uusiutuvien raaka-aineiden painoarvo sekä absoluuttisena arvona että prosentteina" ja "uudelleenkäytetyt tai kierrätetyt tuotteet ja materiaalit" (E5-4).
• "Yrityksen markkinoille saattamien tuotteiden odotettu kestävyys, "tuotteiden korjattavuus" ja "tuotteiden ja niiden pakkausten kierrätettävyys" (E5-5).
• "Syntyvän jätteen kokonaismäärä" ja sen käsittelymenetelmät (E5-5).

Lähtötaso selventää lähtötilannetta ja mahdollistaa mitattavissa olevat parannukset. Vaikka ESRS E5 -standardi velvoittaa ilmoittamaan nämä tiedot, se ei tarjoa selkeitä menetelmiä mielekkään lähtötason määrittämiseksi tai edistymisen seuraamiseksi ajan mittaan. Standardissa oletetaan, että yrityksillä on käytössään luotettavia ja yksityiskohtaisia tietoja, mutta monilla yrityksillä - erityisesti niillä, joilla on monimutkaisia toimitusketjuja - on merkittäviä haasteita saada tarkkoja resurssivirtatietoja. Ilman selkeämpää ohjeistusta tietojen keräämisestä ja todentamisesta yritykset voivat joutua kamppailemaan epäjohdonmukaisen raportoinnin kanssa, mikä vaikeuttaa edistymisen vertailua eri toimialojen välillä tai jopa omien toimintojen sisällä.

Mitä on tehtävä?

• Kerää tietoja sisään- ja ulosvirtauksista, mukaan lukien käytettyjen materiaalien määrät ja tyypit. Materiaalin ulosvirtaustuotteiden kuvaukset voivat olla pikemminkin laadullisia kuin määrällisiä.
• Dokumentoi nykyiset tiedonkeruukäytännöt, jotta edistymistä voidaan seurata ajan mittaan.

4. Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi

ESRS E5:ssä edellytetään, että yritykset ilmoittavat "resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvistä vaikutuksista aiheutuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien mahdolliset taloudelliset vaikutukset" (E5-6).

Resurssien käytön taloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta sidosryhmät voivat hyväksyä kiertotalouteen perustuvan liiketoimintastrategian ja jotta kestävä kehitys voidaan sovittaa yhteen liiketoiminnan tuloksen kanssa.

Yritysten on myös arvioitava riippuvuudet, jotka vaikuttavat näihin taloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Kiertotalouden liiketoimintamallit ovat usein riippuvaisia ulkoisista tekijöistä, kuten toimittajien kyvyistä (erityisesti niukkojen tai kriittisten raaka-aineiden, jätehuoltoinfrastruktuurin, sääntelykannustimien ja kestävien tuotteiden kuluttajakysynnän osalta). Jos näitä riippuvuuksia ei oteta huomioon, yritykset voivat kohdata odottamattomia taloudellisia esteitä, kuten korkealaatuisen kierrätysmateriaalin rajallinen saatavuus, perinteisten materiaalien heikentynyt saatavuus tai alun perin arvioitua korkeammat siirtymäkustannukset.

Mitä on tehtävä?

• Määritä taloudelliset riskit, kuten resurssien niukkuudesta, säännösten noudattamisesta tai toimitusketjun häiriöistä aiheutuvat kustannukset.
• Tunnista taloudelliset mahdollisuudet, kuten resurssien tehokkaasta käytöstä saatavat kustannussäästöt tai uudet tulovirrat kiertotuotteista tai jätteestä arvoa tuottavista tuotteista.
• Korosta taloudellisia vaikutuksia kassavirtaan, kannattavuuteen ja pääoman saantiin.

5. Kehitetään toimintalinjoja, toimia ja tavoitteita.

ESRS E5:ssä edellytetään, että julkistetaan ne politiikat, toimet ja tavoitteet, joilla yritys tukee resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevaa lähestymistapaansa:

• Politiikat: "Yrityksen on julkistettava politiikat, joita se on toteuttanut olennaisten vaikutustensa, riskiensä ja mahdollisuuksiensa hallitsemiseksi" (E5-1).
• Toimet: "Yrityksen on julkistettava resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimensa ja niiden toteuttamiseen osoitetut resurssit" (E5-2).
• Tavoitteet: "Yrityksen on julkistettava hyväksymänsä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet" (E5-3).

Huomattakoon, että resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien politiikkojen, toimien ja tavoitteiden olemassaolo ei sinänsä ole CSRD:n vaatimus, mutta raportoivan yrityksen on julkistettava ne, jotka sillä on.

Tällä vaiheella varmistetaan, että kaikki toimet ovat yhdenmukaisia ja toteuttamiskelpoisia, mikä edistää edistymistä kohti kiertotalouden tavoitteita.

Mitä on tehtävä?

• Ymmärtää tulovirtojen (ottaen huomioon primaarinen vs. sekundaarinen, tekninen, biologinen jne.) ja lähtövirtojen kiertokulkuisuus (perustuen kiertokulkuperiaatteisiin: kestävyys, uudelleenkäytettävyys, uudelleenkorjattavuus, purettavuus, uudelleenvalmistus, kierrätys, resurssien optimointi) ja arvioida nykyisten jätehuoltostrategioiden tehokkuus (esim. arvioida mahdollisuuksia vähentää jätemäärää tai lisätä jätteen ohjautumista kaatopaikoilta).
• Luodaan toimintalinjoja, joissa käsitellään resurssien optimointia, jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kiertokäytäntöjä. Politiikat olisi sovitettava yhteen yleisen liiketoimintastrategian kanssa, ja niiden olisi perustuttava perustilanteen sekä aiemmin tunnistettujen taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen.
• Toteutetaan toimia politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien siirtyminen uusiutuviin resursseihin ja tuotteiden kiertokulun parantaminen.
• Asetetaan erityiset, mitattavissa olevat, saavutettavissa olevat, merkitykselliset ja ajallisesti rajatut tavoitteet. Jos yrityksellä ei ole tavoitteita, tarjoa selvitys siitä, miksi.

Keskeiset huomiot

1. Määrittele tulot ja menot: Selkeytä materiaalivirrat, jotta ne voidaan yhdenmukaistaa yrityskohtaisten määritelmien kanssa.
2. Sisällytä strategiaan: Kohdista resurssien käyttö yrityksen liiketoimintamalliin.
3. Lähtötason arviointi: Resurssien käytön mittaaminen edistymisen seuraamiseksi ja parannusten ohjaamiseksi.
4. Taloudellinen analyysi: Riskien ja mahdollisuuksien arviointi päätöksenteon pohjaksi.
5. Suunnittele ja toimi: Kehitetään toimintalinjoja, toteutetaan toimia ja asetetaan tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi.

Päätelmät

Tämän viisivaiheisen lähestymistavan noudattaminen varmistaa, että sinulla on kattava käsitys resurssien käytöstä raportoivassa yrityksessä ja että olet valmis noudattamaan ESRS E5:n resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevia tietoja.

Tarkka raportointi ei ainoastaan täytä sääntelynormeja, vaan se myös vahvistaa kestävyysstrategioita siirtymävaiheen ja fyysisten ilmastoriskien edessä ja tunnistaa mahdollisuuksia pitkän aikavälin arvonluontiin. Koska nykyistä ESRS-dokumentaatiota on osittain haastavaa seurata, edellä esitetyn kehyksen tarkoituksena on tarjota selkeyttä; Rambollin suosittelema kehys kehittyy edelleen ESRS-säädösten myötä.