EU-taksonomian minimivaatimukset - näkymät alkavat seljetä

Yksi tärkeä edellytys ja ensimmäinen vaihe missä tahansa yrityksen minimivaatimusten täyttämisen arvioinnissa on se, raportoiko yritys ihmisoikeuskäytännöistään due diligencen mukaisesti. Mikäli tämä puuttuu, samalla puuttuu yksi UNGP:n ydinelementti.

Kriteerit taksonomian mukaisuudelle minimivaatimusten perusteella

Seuraavassa osiossa on esitelty prosessiin ja suoritukseen perustuvat kriteerit jokaiselle minimivaatimusten käsittelemälle aiheelle: 1. Ihmisoikeudet (sisältää työ- ja kuluttajaoikeudet); 2 Korruptio ja lahjonta; 3 Verotus ja 4. Reilu kilpailu.

1. Ihmisoikeudet (sisältää työ- ja kuluttajaoikeudet)

Jotta yritys voi olla minimivaatimusten mukainen, sen tulee noudattaa UNPG:n mukaisia periaatteita ja OECD:n suuntaviivoja. Tämä tarkoittaa, että yritys sitoutuu julkisesti kunnioittamaan kaikessa toiminnassaan kansainvälisesti tunnistettuja ihmisoikeusstandardeja. Näitä ovat esimerkiksi kansainvälisessä ihmisoikeuslaissa määritellyt oikeudet sekä ILO:n kahdeksan työelämän perusoikeutta, jotka on kuvattu julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.

Yrityksen tulee myös soveltaa OECD:n suuntaviivoissa esitettyjä kuutta due diligence -menettelyn vaihetta ja vastaavanlaista menettelyä YK:n ohjaavissa periaatteissa. Tämä sisältää vähimmillään:

Merkityksellistä ja ajallaan tehtyä vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien osallistamista odotetaan läpi koko due diligence -menettelyn kestoajan.

On tärkeää painottaa, että due diligence -prosessi on jatkuva eikä kyse ole kertaluonteisesta asian käsittelystä.

Pk-yritysten odotetaan ottavan käyttöön niiden kokoon, vaikutukseen ja ihmisoikeusriskeihin suhteessa olevan due diligence -menettelyn. Kuvan tarvittavasta laajuudesta voi saada EU-komission julkaisusta “Yritykseni ja ihmisoikeudet - Ihmisoikeusopas pienille ja keskisuurille yrityksille”. EU-kontekstissa pk-yritykseksi määritellään alle 250 työntekijän yritykset.

Taksonomiakelpoisuuden saavuttamiseksi yrityksellä ei saa olla yhtään signaalia siitä, että se ei sovella asianmukaisesti ihmisoikeuksien due diligence -menettelyä tai että se syyllistyy ihmisoikeuksien väärinkäytöksiin. Tällaisia signaaleja ovat:

a) Yrityksen on todettu rikkoneen työlainsäädäntöä tai ihmisoikeuksia. b) Yritys ei osallista sidosryhmiään OECD:n kansallisen kontaktipisteen (NCP) käsiteltäväksi viedyssä tapauksessa tai NCP on todennut yrityksen toimineen OECD:n suuntaviivojen vastaisesti. Vastaavasti Business and Human Rights Resource Centre (BHRRC) on esittänyt syytöksiä yritystä vastaan eikä se ole vastannut niihin 3 kuukauden määräajassa sellaisissa tapauksessa joissa nämä kirjeet ovat korkeintaan 2 vuotta vanhoja.

Yritykset, pk-yritykset mukaan luettuna, eivät ole taksonomiakelpoisia niin kauan kuin niiden suoritusvaatimukset eivät täyty tai ihmisoikeuksien vähintään kuusivaiheinen due diligence -menettely ei ole käytössä.

2. Korruptio ja lahjonta

Raportti viittaa OECD:n suuntaviivoihin. Samalla siinä tiivistetään taksonomiakelvottomuuden tarkoittavan sitä, että yritys ei ole kehittänyt ja ottanut käyttöön korruption ja lahjonnan estämiseen ja havaitsemiseen käytettäviä sisäisen tarkastuksen menettelyjä, etiikan ja sääntelymukaisuuden ohjelmia tai toimenpiteitä.

Raportissa mainitut OECD:n suuntaviivat kuitenkin edellyttävät, että nämä tarkastusmenettelyt, sääntelynmukaisuuden ohjelmat jne, tulee ”kehittää riskienarvioinnin käsittelyä varten yrityksen yksittäisten olosuhteiden mukaisesti ja erityisesti yrityksen kohtaaman lahjontariskin osalta (kuten sen toiminnan maantieteen ja toimialan perusteella)”. Näin ollen OECD:n kuusivaiheista riskeihin perustuvaa due diligence -menetelmää sovelletaan myös korruptioon ja lahjontaan.

Ylimmän johdon lainvoimainen tuomio korruptiosta tai lahjonnasta tarkoittaa, että tämä vaatimus ei täyty. Tämä koskee myös tytäryhtiöiden ylintä johtoa.

Yksi vaatimus on se, että yritys viestii sen korruptioon tai lahjontaan liittyvistä tapauksistaan ja ylipäätään suoriutumisestaan näissä asioissa. Yritys ei täytä taksonomian minimivaatimuksia, jos esimerkiksi sen kestävyysraporteissa ei kerrota korruptiontorjunnan strategioista ja prosesseista.

Pk-yritysten osalta raportin mukaan ”pk-yritysten korruptionvastaisista toimista antamien tietojen tulee olla riittäviä niiden kokoon ja riksiprofiiliin verrattuna, ja ne tulee esittää, jotta yrityksen minimivaatimusten mukaisuus voidaan arvioida. Pk-yritys ei ole taksonomian mukainen, jos sillä on tuomio korruptiosta.”

Jos yritys ei täytä suoritusvaatimuksia, se on taksonomiakelvoton, kunnes sillä on käytössä tällaisten rikkomusten estämiseksi tarkoitetut prosessit.

3. Verotus ja reilu kilpailu

OECD:n kuusivaiheinen due diligence -menettely ei kata verotusta ja reilua kilpailua. OECD:n suuntaviivojen mukaan tämä vaatimus ei ole sovellettavissa näihin kahteen vastuullisen liiketoiminnan aiheeseen. Siitä huolimatta suuntaviivat sisältävät due diligence -menettelyä kuvaavia prosessivaatimuksia, joita raportti käyttää minimivaatimusten täyttämättä jättämistä verotuksen ja reilun kilpailun osalta.

Yritys ei pidä verotuksen hallintaa ja sen noudattamista tärkeänä seurattavana osana toimintaansa. Sillä ei ole OECD:n MNE-suuntaviivoissa kuvattuja verotusta koskevia asianmukaisia veroriskien hallintastrategioita ja -prosesseja. Verotuksen noudattaminen sisältää verojen välttelyn aggressiivisen verosuunnittelun kautta.

Nämä kuvatut strategiat ja prosessit sisältävät sitoumuksia yhteistyöstä viranomaisten kanssa, avoimuutta ja verotuksen noudattamista, jota osoitetaan riskienhallintajärjestelmän, rakenteiden ja politiikan kautta. Konsernien hallitusten tulisi omaksua riskinhallintastrategioita, jotka varmistavat, että taloudellisen, lainsäädännölliset ja maineenhallintaan liittyvät riskit verotuksessa tunnistetaan ja arvioidaan täysimääräisesti. Sen lisäksi muihin sidoksissa olevien yritysten (samaan konserniin kuuluvat yritykset) tulisi soveltaa välimatkan pitämisen periaatetta, jotta vältetään asiatonta voittojen tai tappioiden siirtoa ja minimoidaan kaksinkertaisen verotuksen riski.

Yritys ei edistä työntekijöiden tietoisuutta sovellettavan kilpailulainsäädännön ja -määräysten noudattamisen tärkeydestä eikä kouluta ylempää johtoa kilpailuasioihin liittyvissä asioissa.

Yritys on todettu syylliseksi veronkiertoon ja yrityksen tai sen ylemmän johdon, tytäryritysten ylempi johto mukaan luettuna, on todettu rikkoneen kilpailulainsäädäntöä.

Raportin mukaan taksonomia-asetuksen noudattamatta jättämisen tilaa voidaan jatkaa, kunnes yritys on todistanut prosessiensa korjatuiksi sellaisella tavalla, että suoritusvaatimusten rikkomusten toistaminen on epätodennäköistä.

Raportti vaikuttaa jättävän pk-yritykset prosessivaatimustensa suositusten ulkopuolelle, mutta asettaa niille suoritusvaatimuksia. Vaikka tälle suositukselle on olemassa hyvät perustelut, tulisi muistaa, että OECD:n suuntaviivat eivät tee eroa pk-yritysten ja muiden yritysten välille. Näiden vaatimusten soveltamisen tulisi joka tapauksessa olla suhteessa pk-yrityksen kokoon.