Chiara Lissandrello, Sébastien Bruyère

21. elokuuta 2022

Mikä tekee kaupungista elinvoimaisen?

Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupunkimaisilla alueilla, ja määrä lisääntyy kuuteen miljardiin ihmiseen vuoteen 2041 mennessä. Kolme asiantuntijaamme kertovat, miksi luontoa, kulttuuria ja ihmisten hyvinvointia tarvitaan kaupunkien tekemiseen elinvoimaisiksi.

Elinvoimaisuus pitää sisällään kaupunkien, alueiden ja yhteisöjen asukkaiden fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin.
On monenlaisia näkemyksiä siitä, mistä kaupunkien elävyys ja elinvoimaisuus muodostuu. Kolme asiantuntijaamme kertovat omista näkemyksistään:
1. Kuinka kaupungin elinvoimaisuus määritellään?
Chiara Lissandrello – Johtava konsultti (Rooma): Elinvoimainen kaupunki perustuu yhteiskunnan, ympäristön, talouden ja kulttuurin tasapainolle. Se on kestävän kehityksen toteuttamista kaupunkitasolla. Se, missä määrin nämä eri osa-alueet toteutuvat, vaihtelee. Tavoitteena tulisi kuitenkin aina olla kestävä tasapaino kaikkien osa-alueiden välillä.
Sébastien Bruyère – Vanhempi konsultti (Marseille): Tietyn paikan elivoimaisuus riippuu siellä asuvista ihmisistä. Työssäni ratkon erilaisten yhteisöjen elävyyteen ja elinvoimaisuuteen liittyviä haasteita. Minulle henkilökohtaisesti elinvoimaisuus tarkoittaa kaupunkia, jossa on paljon erilaisia mahdollisuuksia.
Leonard Ng Keok Poh, maamarkkinajohtaja (Singapore): Monet eri tekijät vaikuttavat alueiden elinvoimaisuuteen. Mittareina käytetään erilaisia elämänlaatuun liittyviä tekijöitä, kuten puhtaan veden ja ruoan saatavuutta, asumista, liikennettä, terveydenhuoltoa, koulutusta sekä turvallista ja vakaata rakennettua ja luontoympäristöä. Myös sosiaaliset ja psykologiset tekijät vaikuttavat siihen, miten ihmiset kokevat asuinympäristönsä.
2. Kuinka luonto vaikuttaa kaupungin elinvoimaisuuteen?
Chiara: Elinvoimaisessa kaupungissa luontopääoma on tärkeä. Sekä luonnontilaiset että ihmisen toimesta ylläpidetyt viheralueet auttavat lieventämään ja torjumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ne myös edistävät asukkaiden psykofyysistä hyvinvointia.
Sébastien: Luonto ja luonnonvarat tuottavat lähes loputtoman määrän ekosysteemipalveluita eli luonnonympäristön ja terveiden ekosysteemeiden ihmisille tarjoamia etuja. Tämän takia luonnon sisällyttäminen pitkän aikavälin kehitysstrategioihin auttaa kaupunkeja saavuttamaan sosiaalisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia tavoitteita.
Leonard: Perinteisesti kaupunkien infran kehittämisessä on siirrytty koko ajan kauemmaksi luonnollisesta ympäristöstä. Nyt tiedämme, että luonnon ekosysteemit tulee ottaa huomioon kaupunkitiloja suunniteltaessa. It is hard to imagine people enjoying a community void of nature.

”Luonto ja avoin tila eivät saa olla luksusta, vaan kaikilla tulee olla pääsy niihin.”

LEONARD NG KEOK POH
MAAMARKKINAJOHTAJA

Chiara Lissandrello – Johtava konsultti

Sébastien Bruyère – Vanhempi konsultti

3. Kuinka sosiaalipalvelut vaikuttavat kaupunkien elinvoimaisuuteen?
Chiara: Elinvoimaisuudessa on ennen kaikkea kyse ihmisistä. Se tarkoittaa, että yhteisöjen tulee tarjota korkealaatuisia palveluita, jotka parantavat kaikkien elämänlaatua. Näitä ovat muun muassa julkinen liikenne, terveyskeskukset, yhteisötilat, päiväkodit ja koulut sekä sosiaalipalvelut. Kaupunkien tulee edistää taiteita ja koulutusta.
Leonard: Turvallisuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja osallistaminen ovat tärkeitä elementtejä elinvoimaisessa kaupungissa. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa edullisia ja monimuotoisia asumisvaihtoehtoja, toimivaa julkista liikennettä, kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria työpaikoille sekä koulutusmahdollisuuksia, paikallisia kauppoja, avoimia julkisia tiloja ja puistoja, terveydenhuoltoa, yhteisöpalveluita ja kulttuuria.
Sébastien: Kaupungit voivat ehkäistä sosiaalista epätasa-arvoisuutta tarjoamalla asuntoja ja infrastruktuuria, yhtäläisiä oikeuksia ja osallistumista sekä työpaikkoja ja mahdollisuuksia. Elinvoimaisten yhteisöjen rakentamista tukevat parhaiten osallistavat kulttuurit, joissa on yhteistyöprosesseja ja avoin hallinto.

”Kaupungit voivat ehkäistä sosiaalista epätasa-arvoisuutta tarjoamalla asuntoja ja infrastruktuuria, yhtäläisiä oikeuksia ja osallistumista sekä työpaikkoja ja mahdollisuuksia.”

SÉBASTIEN BRUYÈRE
VANHEMPI KONSULTTI

4. Kuinka kulttuuri vaikuttaa yhteisöjen elinvoimaisuuteen?
Chiara: Rooman kaltaiset kaupungit ovat maailmankuuluja kulttuuripääkaupunkeja. Niiden kulttuurilliset arvot usein ylittävät niiden kehityksen kestämättömät puolet. Elinvoimaisen kaupungin ei kuitenkaan tulisi tukeutua pelkästään historiaansa, vaan etsiä jatkuvasti parannuksia, jotta voidaan taata laadukas kaikille kaupunkilaisille nyt ja tulevaisuudessa.
Sébastien: Elinvoimaisuuden eri osa-alueista oma suosikkini on kulttuuri. Marseille esimerkiksi tunnetaan siitä, että se ei seuraa maan perinteisiä arvoja. Maine jonkinlaisena hylkiönä on kuitenkin vahvistanut paikallisen yhteisön identiteettiä. Asukkaat kokevat tämän hieman kapinallisen identiteetin omakseen. Kulttuuri auttaa niin minua kuin muitakin asukkaita pysymään kärsivällisenä muiden osa-alueiden hitaassa kehityksessä.

”Kaupungit kaikkialla maailmassa ovat täynnä autoja. Elinvoimainen kaupunki on ennen kaikkea autoton kaupunki!”

CHIARA LISSANDRELLO
JOHTAVA KONSULTTI

5. Miten kulkuyhteyksien saatavuus vaikuttaa elinvoimaisuuteen?
Chiara: Kaupungit kaikkialla maailmassa ovat täynnä autoja. Asuttava kaupunki on ennen kaikkea autoton kaupunki! Autojen roolin uudelleen miettiminen tukee positiivista urbaania muutosta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja antaa mahdollisuuden ajatella uusiksi entistä ihmiskeskeisempiä paikkoja, kuten puistoja, leikkikenttiä, jalkakäytäviä ja pyöräteitä.
Leonard: Liikenne oli, on ja tulee aina olemaan tärkeä osa toimivaa yhteiskuntaa. Mutta kaupungin kehittämiseksi asuttavampaan suuntaan sen tulisi tarjota digitaalisia, puhtaita, älykkäitä, itsenäisiä ja intermodaalisia vaihtoehtoja, jossa on tarjolla enemmän tilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
Ota yhteys artikkelin kirjoittajaan: Mercedes Beaudoin, Senior Copywriter, Ramboll