Infraomaisuuden korjausvelka kasvaa: "Johto pitää sitouttaa kehitystyöhön"

Kuntien ja kaupunkien infraomaisuuden heikko kunto on herättänyt huomiota jo pitkään. Korjausvelka on päässyt kasvamaan, koska rakenteet ovat osin piilossa, infran elinkaari on pitkä ja kunnon heikentyminen näkyy vasta ajan kuluessa. Rambollin infrarakennuttamisen sektorin johtaja Jaakko Dietrichin mukaan lasku kallistuu päivä päivältä ja heijastuu kuntalaisten saamiin palveluihin.

– Matalat rahoitustasot näkyvät infraomaisuuden rappeutumisena ja kasvavana korjausvelkana. Liian myöhään tulevat korjaukset tulevat aina kalliimmiksi kuin ajallaan tai ennakoiden tehdyt toimenpiteet. Yksi kiireellinen sillan korjaushanke voi syödä valtaosan vuosibudjetista ja yksittäinen yllättävä putkirikko vaikeuttaa ison ihmisjoukon arkea.

Pikavoittoja tärkeämpää onkin hänestä pysähtyä oikeiden kysymysten äärelle ja selvittää koko infraomaisuuden nykytila ja -kunto, tavoiteltava palvelutaso, lähivuosien rahoitustarpeet ja priorisoitavat toimenpiteet.

– Myöskään infrarakentamisen ympäristövaikutuksia ei voi unohtaa.

Tietopohja kuntoon

Korjaustarpeiden ennakointi lähtee Dietrichin mukaan tiedonkeruusta. Ilman luotettavaa tietopohjaa ei ole mitä analysoida. Kehittyneitä tiedonkeruumenetelmiä on tarjolla runsaasti aina konenäkösovelluksista laserkeilaukseen ja taitorakenteiden tutkimiseen NDT-menetelmillä.

Kun tietopohja on kunnossa, kehittyneillä analytiikkamenetelmillä luodaan pienellä vaivalla räätälöityjä visualisointeja, webin yli päivittyviä tilannekuvia ja karttapohjaisia paikkatietoanalyysejä. Ne havainnollistavat tilanteen ja helpottavat päätöksentekoa. Myös tekoälysovellukset yleistyvät ja mahdollistavat analyysit hyvin monimuotoisista tietolähteistä.

– Tiedon keräämisen ja analysoinnin tulee kuitenkin olla systemaattista. Muuten tiedosta ei ole hyötyä. Jos tietoa kerätään vaikkapa leikkipuistojen välineiden kunnosta, tulosten perusteella pitää pystyä päättelemään tarvittavat korjaustoimenpiteet, kustannukset ja arvioitu elinkaari.

Johtamisprosessien kehittäminen

Yksittäisiin infrakohteisiin keskittymisen sijaan Dietrich kehottaa suhtautumaan infraomaisuuden hallintaan johtamisjärjestelmänä, joka luo puitteet pitkäjänteiselle kehitystyölle. Tavoitteena on tarkastella infraomaisuutta sekä siihen liittyvää päätöksentekoa ja toimintaa kokonaisuutena.

– Huomioitava on kaikki elinkaaren vaiheet aina kaavoituksesta käytöstä poistoon asti. Tarvittava kokonaiskuva ja kehitystoimet hahmottuvat nykytila-analyysillä, jonka perusteella kunnalle voidaan laatia infraomaisuuden hallinnan suunnitelma. Suunnitelman avulla resurssit voidaan kohdistaa tehokkaasti ja toimintaan saadaan pitkäjänteisyyttä.

Myös organisoituminen on tärkeää. Kunnan päätöksenteko- ja johtamisprosessien pitää tukea infraomaisuuden kokonaisvaltaista hallintaa tulipalojen sammuttelun sijaan. Lopulta ollaan valmiita seuraavalle tasolle: omaisuudenhallinnan strategiseen kehittämiseen.

– Kun perusasiat on saatu askel kerrallaan kuntoon, omaisuudenhallinnan suunnitelma voidaan sitoa osaksi kunnan tai kaupungin strategiaa. Se lisää päättäjien ymmärrystä omaisuudenhallinnan kokonaisuudesta, muuttaa tekemistä pitkäjänteisemmäksi ja sitouttaa johdon mukaan kehitystyöhön, Dietrich sanoo.

Infraomaisuuden haltuunoton 4 askelta

1) Valitse tiedonkeruutavat ja luo tarvittava tietopohja.

2) Selvitä infran nykytila ja priorisoitavat toimenpiteet.

3) Laadi omaisuudenhallinnan kehityssuunnitelma.

4) Kehitä organisaation toimintaa ja johtamista kohti elinkaarikestävää infraa.

Lue lisää