Da­ta­kes­kus­hank­keen no­pea to­teu­tus vaa­tii rau­taista osaa­mista

Aika on rahaa kaikissa investointihankkeissa, mutta erityisen tärkeitä aikataulut ovat datakeskushankkeissa. Rambollin johtava asiantuntija Sami Vatilo sanoo, että hänen 26-vuotisella työurallaan missään muussa rakentamisessa aikatauluvaatimukset eivät ole olleet yhtä kriittisiä.

– Operaattorille on äärimmäisen tärkeää saada datakeskus valmiiksi suunnitellusti ja kyetä tarjoamaan palveluja asiakkaille. Sijoitetulle pääomalle on saatava tuottoa, Vatilo huomauttaa.

Datakeskukset ovat aina vaativia hankkeita, joiden sujuva läpivienti edellyttää rautaista osaamista sijoituspaikan valinnasta aina käyttöönottoon saakka. Rambollilta löytyvät suunnitteluun ja konsultointiin kokeneet ammattilaiset hankkeen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin.

– Teemme paljon töitä suurille kansainvälisille operaatoreille. Ramboll on esimerkiksi lupa-asioista vastaava konsultti Microsoftin hyperluokan datakeskushankkeissa Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä. Asiakkaitamme ovat operaattoreiden lisäksi myös datakeskuksiin erikoistuneet kansainväliset suunnittelu- ja arkkitehtitoimistot.

Sami Vatilo tuntee erityisen hyvin datakeskushankkeen alkuvaiheessa tehtävät toimenpiteet. Hänen erikoisalaansa ovat ympäristöasioihin liittyvät selvitykset.

Tyypillisessä toimeksiannossa uutta datakeskusta suunnittelevalla operaattorilla on oma lista mahdollisista sijoituskohteista. Näiden soveltuvuutta tarkastellaan Due Diligence -selvityksellä, jonka kriteerit on sovittu yhteistyössä operaattorin kanssa.

– Kohteen valinnalla on ratkaiseva rooli hankkeen aikatauluun ja kustannuksiin. Huolellinen Due Diligence -selvitys antaa tiedon kohteen potentiaalista riittävän ajoissa. Olemme saaneet kiitosta rehellisistä näkemyksistämme sijainninvalinnassa. Tulee erittäin kalliiksi, jos paikka todetaan huonoksi vasta silloin, kun investointipäätös on jo tehty.

Rambollin asiantuntijat laativat yhdessä tilaajan kanssa kriteerit, joilla datakeskukselle sopivia sijoituspaikkoja arvioidaan. Rambollilla on hyvä näkemys vaadittavista kriteereistä. Sami Vatilon mukaan yksi ensivaiheen selvityksistä koskee alueen kaavatilannetta. Nopeimmin päästään eteenpäin, jos nykyinen kaava mahdollistaa datakeskuksen kehittämisen.

– Rakentamiseen sopivan asemakaavan puuttuminen tarkoittaa aikatauluihin merkittävää pidennystä. Kaavan laatiminen tai muuttaminen voi kestää vuosia.

Oleellinen asia paljon energiaa tarvitsevalle datakeskukselle on riittävän ja häiriöttömän sähkönsaannin varmistaminen. Tässä Suomen vahvuus on kattava ja toimintavarma kantaverkko. Myös erinomaiset tietoliikenneyhteydet ovat luonnollisesti elintärkeät.

– Muitakin selvitettäviä asioita on paljon datakeskuksen alueen maastonmuodoista aina lähialueiden herkkyyden kautta kohdekunnan tahtotilaan asti, nämä kaikki vaikuttavat osaltaan kohteen ja lupastrategian valintaan, Vatilo luettelee.

Ympäristöasioissa kiinnostavat mahdollisen rakennuspaikan ekologia ja luonnon monimuotoisuus. Myös maaperän geotekniset ominaisuudet ja tontilta mahdollisesti löytyvät pilaantuneet maa-ainekset ja arkeologiset löydöt selvitetään.

– Selvitämme myös paikkakunnan yhteiskunnallisia asioita. Oleellista on kartoittaa kunnan poliittista tahtoa sitoutua datakeskukseen ja millaista vastustusta ja kannatusta hanke asukkaissa resonoi. Tässä on eroja kuntien välillä, Vatilo tietää.

Lupakonsulttina Ramboll auttaa asiakasta lupastrategiassa ja lupaprosessin eri vaiheissa sekä varmistaa, että kaikki lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset täyttyvät.

– Kohteen valinnalla ja mahdollisilla designmuutoksilla pystymme vaikuttamaan erilaisten lupien tarpeeseen, Vatilo huomauttaa.

Kaavoituksen ohella merkittävin aikatauluihin vaikuttava asia on mahdollisesti vaadittava YVA-menettely eli ympäristövaikutusten arviointi. YVA on tehtävä, jos esimerkiksi keskus vaatii järeän varavoimajärjestelmän.

Rakennusluvan ohella saatetaan tarvita myös muun muassa vesilain mukaista lupaa, luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa, ympäristölupia, kemikaali- ja turvallisuuslupaa, päästölupaa sekä mahdollisesti meluilmoituksia ja maisematyölupia. Valittu lupastrategia määrittää aikataulua, ja hankkeen alussa tehdyillä valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia.

Datakeskus voidaan rakentaa rakentamattomalle tontille. Tällaisia niin sanotut greenfield-hankkeita on suunnitteilla myös Suomeen. Toinen vaihtoehto on rakentaa datakeskus olemassa olevalle teollisuustontille.

– Onneksi meillä on vielä hyvin datakeskuksille soveltuvia alueita, Vatilo arvioi.

Hänen mukaansa uusien datakeskusten määrä kasvaa Suomessa vauhdilla, kun kansainvälisten teknologiajättien ohella moni muukin yritys investoi uusiin konesaleihin.

– Suomi on houkutteleva datakeskuksen sijoituspaikka useasta syystä. Täällä on vakaat olot ja osaava työvoimaa. Lisäksi saatavilla on päästötöntä ja Euroopan edullisimpiin kuuluvaa sähköä.

Viileä ilmasto ja kehittyneet kaukolämpöverkot mahdollistavat puolestaan datakeskusten edullisen jäähdytyksen ja hukkalämmön hyödyntämisen. Näitäkin ratkaisuita suunnitellaan myös Suomeen rakentuviin datakeskuksiin.