Fergus Wooler Fergus Wooler
15. joulukuuta 2024
3 uutta näkemystä terässertifioinnin tulevaisuudesta
EU:n ympäristötuotesertifioinnit kehittyvät nopeasti uusien säännösten käyttöönoton myötä. Teräksentuottajille tämä tarkoittaa, että sertifiointien saaminen monimutkaistuu ja edellyttää tuotantoprosessien uudistamista. Tutustu uusimpaan kehitykseen kolmen aiheen asiantuntijan avulla.
Tässä haastattelussa alan asiantuntijat Ylva Frithiofson ja Bastian Wittstock Rambollilta sekä Helén Axelsson Ruotsin raudan ja teräksen tuottajien liitosta (Jernkontoret) kertovat, mitä muutoksia terässertifiointeihin on tulossa ja mihin toimiin teräksentuottajat voivat ryhtyä varmistaakseen toimintansa tulevaisuuden varalta.
1) Kuinka laajalle levinneet ovat vähäpäästöisemmän teräksen sertifioinnit ja kuinka tehokkaita ne ovat?
Ylva Frithiofson, Rambollin globaalien markkinoiden johtaja: "Nykyään maailmassa on yli 400 vapaaehtoista ympäristömerkkiä. Tämän lisäksi monet tuotteet esittävät ympäristöväitteitä, jotka ovat usein huonosti määriteltyjä, selitettyjä ja ymmärrettyjä. Nämä merkit ja väittämät perustuvat usein ympäristövaikutusten mittaus- ja arviointimenetelmiin, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Pelkästään EU:ssa on käytössä yli 100 merkkiä, ja terästuotteiden alalla on yli kymmenen tuotesertifiointia, kuten Responsible Steel, erilaisia yritysmerkkejä ja GSCC:n Steel Climate Standard.
Kun vihreitä väitteitä koskeva direktiivi (GCD) tulee EU:ssa täysimääräisesti voimaan lähivuosina, odotamme, että monet ammattijärjestöjen ja suurten yritysten hallinnoimat sertifikaatit poistetaan käytöstä, koska GCD:n vaatimusten noudattaminen asettaa standardin."
Helén Axelsson, energia- ja ympäristöjohtaja Ruotsin rautateollisuuden tuottajien liitosta (Jernkontoret): "Yksi ongelma on se, että on niin monia toimijoita, jotka haluavat olla mukana ja vaikuttaa. Erilaisia mittausmenetelmiä ja määritelmiä siitä, mikä on vähäpäästöistä terästä, kehitetään, ja toisinaan ei ymmärretä riittävästi terästeollisuuden prosesseja, tuotteita ja niihin liittyviä monimutkaisia asioita. Vastauksena tähän standardointielimet, teräksentuottajat ja alan järjestöt ovat ottaneet käyttöön terässtandardien periaatteet tasoittaakseen tietä yhteisille päästöjen mittausmenetelmille.
Samanaikaisesti on käynnissä myös teräksen elinkaarikartoitusta koskevan ISO-standardin 20915 tarkistaminen. Jotta tuotteita ja toimittajia voidaan vertailla, päästöt on raportoitava samalla tavalla. Monet yritykset käyttävät nykyisin ympäristöä koskevia tuoteselosteita (EPD), koska ne ovat paras tällä hetkellä saatavilla oleva standardi, mutta edes EPD:t eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Lisäksi useat yritykset markkinoivat erilaisia tuotemerkkejä, joiden tiedot raportoidaan eri tavoin - mikä voi olla läpinäkyvää, mutta se ei ole vertailukelpoista."
"On tehtävä paljon työtä, jotta saadaan aikaan yhteinen mittausmenetelmä ja sitä kautta yhteinen ja johdonmukainen näkemys siitä, mikä on lähes nollapäästöistä tai vähäpäästöistä terästä."
2) Mitä muita sertifiointeihin liittyviä direktiivejä on valmisteilla ja miten ne vaikuttavat teräksen tuottajiin?
Bastian Wittstock, Rambollin hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä vastaava maailmanlaajuinen tekninen johtaja: "Rakennustuoteasetusta (CPR) tarkistetaan parhaillaan. Osana EU:n komission niin sanottua CPR:n teknisen säännöstön prosessia on laadittu säännöt elinkaariarviointiin (LCA) perustuvien ympäristöindikaattoreiden määrittelemiseksi. Pääpaino on ilmaston lämpenemispotentiaalissa (GWP), joka on ilmastovaikutusten mittari. Tämä ja muut ympäristöindikaattorit ovat rakennustuotteiden olennaisia ominaisuuksia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti.
Ensimmäiset tuoteryhmät, joiden on julkaistava täydentävät tuoteryhmäsäännöt näiden olennaisten ominaisuuksien tarkasta laskennasta, ovat "metalliset rakennustuotteet" ja "betonielementit". Tämäntyyppisten tuotteiden osalta vaaditaan vuoden 2025 lopun jälkeen pakollisia LCA-laskelmia ja EPD-asiakirjoja hyvin paljon muistuttavia tietoselvityksiä.
Kansallisten ilmoitettujen laitosten kautta tapahtuva perusteellinen validointiprosessi takaa luottamuksen dokumentoituihin tietoihin. Koska tästä tulee edellytys tuotteiden CE-merkinnälle ja tuotteiden markkinoinnille EU:ssa, teräksentuottajien on aloitettava valmistautuminen jo nyt, jotta he voivat toimittaa ilmoitukset määräajassa."
Ylva: "Rauta ja teräs luokitellaan välituotteiksi, ja ne ovat etusijalla kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen (ESPR) mukaisissa lainsäädäntövaatimuksissa. ESPR-asetuksessa keskitytään vahvasti tuotetietoihin ja ympäristönsuojelun tason parantamiseen. Merkinnät ja sertifioinnit liittyvät kiinteästi digitaalisen tuotepassin vaatimuksiin, ja tietojen raportointi perustuu LCA-menetelmiin. LCA-menetelmää koskevia vaatimuksia kehitetään parhaillaan, jotta voidaan arvioida kierrätystä ja ympäristöjalanjälkeä koskevia keskeisiä tuotetietoja."
Helén:"ESPR:ssä keskitytään tuoteryhmiin, ja terästä koskevan menetelmän kehittämisessä pyritään määrittämään, mitkä tuotenäkökohdat ovat merkityksellisiä eri tuoteryhmien kannalta. CPR:n puitteissa kehitetyt säännöt ovat myös tärkeitä. Koska terästä käytetään monissa eri sovelluksissa, on tärkeää, että näiden eri säännösten vaatimukset ovat yhdenmukaiset, jotta vältetään epäjohdonmukaisuudet ja liiallinen hallinto.
Mitä tulee kierrätykseen, teräs (kuten muutkin metallit) on 100-prosenttisesti kierrätettävissä, ja kierrätystekniikoita sekä toimivat markkinat romulle (lajitellulle raudalle ja teräkselle) ovat olemassa. Romua ei kuitenkaan riitä kattamaan koko teräksen kysyntää, koska terästuotteiden käyttöikä on pitkä ja teräksen kysyntä ja siten myös tuotanto ovat kasvaneet pitkän ajan kuluessa.
Romun osuus raaka-aineena kasvaa ja romun koostumus muuttuu ajan myötä. Tämä voi merkitä sitä, että on kehitettävä uusia lajittelumenetelmiä ja luokituksia. Toinen näkökohta on teräksen tuotannosta saatavien sivutuotteiden käyttö raaka-aineena muilla aloilla. Tämä voisi olla win-win-tilanne sekä tuottajille että käyttäjille."
3) Mihin toimiin terästuottajien tulisi valmistautua, jotta ne voivat osoittaa noudattavansa tulevia sertifiointimuutoksia?
Ylva: Valitettavasti näissä muutoksissa navigoiville teräksentuottajille ei tule olemaan helppoja oikoteitä.
"Varmistaakseen tulevaisuutensa tuottajien on uudistettava tuotantoprosessejaan, tehtävä suuria investointeja innovatiiviseen teknologiaan ja löydettävä uusia tapoja hankkia raaka-aineita."
4 toimenpidettä, joilla teräksentuottajat voivat valmistautua tuleviin säännöksiin:
- Tehdä investointeja uusiin vähäpäästöisiin teknologioihin.
- Investoida LCA-ohjelmistoihin, jotta laskelmat ja ilmoitukset voidaan automatisoida todellisiin tietoihin perustuen, sekä kestävän toimitusketjun hallintaohjelmistoihin, joilla voidaan hallita valtavia tietomääriä. Älkää unohtako kuulla asiantuntijoita siitä, miten navigoida tehokkaasti tällä matkalla.
- Toteuttakaa kiertoon siirtymistä koskeva suunnitelma ja tehostakaa sitoutumista teollisten symbioosien foorumeihin.
- Kehitä tai paranna kestävää toimitusketjuasi koskevaa strategiaasi.
Lataa raportti
Raportista saat kattavan yleiskatsauksen ostajien halukkuudesta maksaa vähäpäästöisemmästä teräksestä ja betonista. Tutustu myös markkinanäkymiin, lainsäädännöllisiin tekijöihin ja organisaatioiden valmiuteen ottaa käyttöön vähäpäästöisempiä materiaaleja.
Haluatko tietää lisää?
Ylva Frithiofson
Service Line Lead, Circular Economy and Resourse Management
+46 70 386 33 19
Bastian Wittstock
Global Technical Director LCA, Ramboll Environment & Health
+49 162 6448476
AIHEESEEN LIITTYVÄT OIVALLUKSET
Tässä artikkelissa hahmotellaan käytännön toimia, joita teräksentuottajat voivat toteuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, ja pohditaan ostajien halukkuutta maksaa vähäpäästöisemmästä teräksestä koskevan uuden raportin keskeisiä tuloksia.