Eurooppalainen vertailututkimus rautateiden kunnonvalvontakunnossapidon tehostamiseksi

Rautatieinfrastruktuurin tehokkuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi eurooppalaiset rataverkon haltijat tutkivat kunnonvalvontakunnossapitoa (CBM). CBM-strategioissa hyödynnetään jatkuvasti kerättyä kuntotietoa omaisuuden suorituskyvyn arvioimiseksi, ongelmien tunnistamiseksi varhaisessa vaiheessa ja vikojen välttämiseksi. Monet rataverkon haltijat käyttävät yhä useammin tätä lähestymistapaa optimoidakseen omaisuuden käyttöiän ja vähentääkseen kunnossapitokustannuksia.

Ramboll toteutti tässä yhteydessä vertailuanalyysitutkimuksen osana Euroopan komission perustamaa eurooppalaisten infrastruktuurin hallintojen PRIME-vertailuanalyysiryhmää. Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia menetelmiä verkon kunnon arvioimiseksi ja ennaltaehkäisevämpää lähestymistapaa kunnossapitoon ja uusimiseen. Ennaltaehkäisevämmän ja älykkäämmän kunnossapitostrategian avaintekijöinä keskusteltiin omaisuuden kuntoa koskevan tiedon lisäämisestä sekä verkon kunnon säännöllisestä seurannasta ja raportoinnista.

Analyysissä todettiin, että elinkaarikustannusten mallintaminen ja omaisuuden kuntoon perustuva tarkastus ovat kaksi pääpilaria, jotka on yhdistettävä tarkennetun älykkään strategian kehittämiseksi. Luotettavat tiedot omaisuuden jäljellä olevasta elinkaaresta mahdollistavat tarkastus- ja kunnossapitotöiden optimoinnin, mikä lopulta säästää molempien kustannuksia.

Kustannussäästöt tällä alalla ovat merkittäviä, koska kunnossapito- ja uusimismenot muodostavat noin 40 % infrastruktuurin hallintamenoista. Tutkimus osoittaa, että pelkästään lykättyyn kunnossapitoon perustuvilla kustannussäästöillä ei ole myönteistä vaikutusta verrattuna älykkäämpään kunnossapitoon, vaan pikemminkin päinvastoin.

Tutkimuksessa korostetaan, että pitkällä aikavälillä talousarviosyyt puhuvat sellaisen M&R-strategian puolesta, jossa keskitytään omaisuuden kestävään kuntoon. Kunnossapito- ja korjaustoimien supistaminen pelkkiin vikakorjauksiin takaa turvallisuuden, mutta on ajan mittaan haitaksi. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kunnossapidon kokonaiskustannukset ylittävät usein alkuperäiset säästöt, palvelun laatu heikkenee, ja aiempaa varhaisemman uudistamisen tarve nostaa kustannuksia entisestään. Yksityiskohtainen kuvaus näistä johtopäätöksistä on saatavissa tutkimuksen virallisessa yhteenvedossa.

Esikuva-analyysihanke tarjoaa eurooppalaiselle rautatiealalle arvokasta tietoa siitä, miten reaktiivisesta kunnossapidosta voidaan siirtyä kunnonvalvontaan perustuvaan ja älykkääseen kunnossapitoon. Tutkimuksessa korostetaan myös sitä ristiriitaa, jonka rataverkon haltijat usein kohtaavat tiukkojen budjettien kanssa. Kunnossapidon lykkäämisestä johtuvien lyhyen aikavälin säästömahdollisuuksien ja taloudellisesti kestävän, pitkän aikavälin tehokkaan ja suorituskykyisen rautatieinfrastruktuurin käytön välillä on ristiriita. Kunnossapidon lyhytaikainen lykkääminen voi kostautua.