Kestävyys pilaantuneen maan tutkimuksissa

Kun maaperää tutkitaan kestävästi ja laadukkaasti, on otettava huomioon monia paikkaan, aikaan ja tutkimuksen tavoitteisiin liittyviä asioita. Erityisesti on huomioitava tarkoituksenmukaisuus: mitkä ovat tutkimuksen tavoitteet? Mitä asioita on järkevää tehdä ja milloin? Millä tavalla tutkimukset kannattaa toteuttaa ja kauan niihin kuluu aikaa? Mitkä ovat sidosryhmät, joita on otettava huomioon?

Tutkimusten ensimmäinen vaihe on niiden suunnittelu, jolloin pohditaan huolella, miten asetetut tavoitteet saavutetaan: kuinka paljon tutkimuspisteitä on järkevä tehdä, minne ne sijoitetaan, mitä parametrejä tutkitaan? Hyvällä tutkimusten suunnittelulla voidaan yleensä säästää kustannuksissa, mutta hetkelliseen rahalliseen säästöön ei kannata panostaa.

Tärkeämpää on tarkastella hankkeen koko elinkaarta ja tarvittaessa yhdistää hankkeessa tarvittavia tutkimuskokonaisuuksia. Yhdistämisellä saadaan kokonaishyötyä kestävyyden, aikataulujen, tutkimusten laadun ja kustannusten näkökulmasta. Toisaalta joissain tapauksissa tutkimusten vaiheistaminen voi olla hyvä vaihtoehto. Oleellista on, että tutkimukset suunnitellaan tapauskohtaisesti, eikä kopioida aikaisempia onnistuneita tutkimushankkeita – toki aikaisemmista tutkimuksista opittuja oppeja käytetään hyväksi!

Kannattaa aina pohtia, olisiko hankkeen kannalta järkevää tutkia jotakin lyhyen aikavälin tavoitteisiin nähden ylimääräistä, josta voi olla tulevaisuudessa hyötyä esimerkiksi olosuhteiden tai lainsäädännön muuttuessa. Tällaisia ylimääräisiä tekijöitä voivat olla esimerkiksi haitta-aineet, joille ei ole vielä ohjearvoja (esimerkiksi PFAS-yhdisteet) tai maaperän korroosio-ominaisuudet, joiden tunteminen on merkittävää esimerkiksi rakennuksien perustamisen kannalta. Näin toimien saatetaan säästää aikaa, vaivaa - ja niitä kustannuksia - myöhemmin.

Kestäviin pilaantuneiden maiden tutkimuksiin kuuluu olennaisena osana toimiva ja onnistunut viestintä sidosryhmien kanssa. Viestintä kaikkien tutkimuskohteen osapuolten kesken on aina suunniteltava ja toteutettava hankekohtaisesti. Viestintä kannattaa suunnitella ja toteuttaa tutkimuksen tilaajan sekä tutkimukset toteuttavan konsultin yhteistyönä.

Tutkimusten suunnitteluvaiheessa viestintä kohdistetaan alueen asukkaille ja naapureille, joita kiinnostaa mitä ollaan tekemässä, miksi, milloin ja mitä häiriötä tutkimuksista mahdollisesti syntyy. Myös ympäristöviranomaisille on viestittävä hankkeesta jo suunnitteluvaiheessa.

Kun tutkimusten tuloksista viestitään, on selkeästi ja ymmärrettävästi viestittävä niin asukkaille, viranomaisille kuin muille sidosryhmille (esimerkiksi tiedotusvälineet, aluetta käyttävät yritykset, järjestöt), mitä tulokset tarkoittavat. Pilaantuneisiin maihin liittyvät asiat ovat usein vaikeasti ymmärrettäviä ja jopa pelottavia, joten viestin sisältöön ja esittämistapaan on panostettava riittävästi. Jos tutkimustulokset osoittavat, että pilaantuneista maista on voinut aiheutua terveyshaittaa alueen asukkaille tai maaperän pilaantuneisuus vaikuttaa kiinteistöjen arvoon, voi olla syytä turvautua kriisiviestinnän ammattilaisten apuun.

Myös tutkimuksen tilaajan ja tutkimukset toteuttavan konsultin keskinäinen kommunikaatio kannattaa suunnitella ja pelisäännöt sopia etukäteen. Kun kommunikaatio ja yhteistyö toimii hyvin, onnistutaan parhaiten myös tutkimuksen tavoitteissa sekä sidosryhmäviestinnässä.

Kestävyyttä ei arvioida vain kerran, vaan sitä tulee seurata jatkuvasti ja hankekohtaisesti. Sen lisäksi, että tekniikat ja menetelmät kehittyvät, myös lainsäädäntö ja kestävyyteen liittyvä ilmapiiri on jatkuvassa muutoksessa. Se, mitä nyt arvioimme kestäväksi, saattaa tiedon kehittyessä ja olosuhteiden muuttuessa olla tulevaisuudessa jotain muuta.

Kestävässä pima-tutkimuksessa säästetään kokonaiskustannuksia tekemällä tarkoituksenmukaisia tutkimuksia oikeisiin aikoihin. Ympäristöä ja kustannuksia voidaan säästää erityisesti yhdistämällä eri tarkoituksiin tehtävien tutkimuksien maastotöitä (mm. geo, happamat sulfaattimaat, vieraslajit, syövyttävyys, pohjavesi, kierrätyskasvualustat)

Muita ympäristön kuormitusta vähentäviä keinoja:

• Biopolttoaineiden käyttö tutkimuskalustossa
• Ajoreittien tarkka suunnittelu
• Näytepisteiden ja kulkureittien valinta kasvillisuuden säilyminen huomioiden
• Vieraslajien tunnistus
• Näytteiden tutkimus Suomessa ulkomaisen laboratorion sijaan
• Analyysitulosten käyttö eri tarkoituksiin

Teemme Rambollilla yli 100 pilaantuneen maan tutkimusprojektia vuodessa. Saamme aikaan suuren kokonaisvaikutuksen, kun toteutamme kaikki projektimme käyttäen monia — suuria ja pieniä — keinoja kestävyyden edistämiseksi. Jotta meillä on aina uusin tieto käytössämme ja osaamme sitä myös soveltaa käytäntöön, pidämme huolen asiantuntijoidemme jatkuvasta perehtymisestä ja uuden oppimisesta.