Artikkeli
10. maaliskuuta 2026
The Nordic Way inspiroi muuttuvia kaupunkialueita
Kuinka Helsinki, Tukholma, Oslo ja Kööpenhamina toteuttavat kestävää kaupunkimuutosta käytännössä? Rambollin The Nordic Way -raportti kokoaa yhteen 103 pohjoismaisen kaupunkijohtajan näkemykset. The Nordic Way tarjoaa näkökulmia, jotka innostavat ja inspiroivat kaupunkeja ympäri maailman.





Ota yhteyttä asiantuntijoihin
Signe Kongebro
Global Director, Future Resilient Design
Kaupungit ovat enemmän kuin asuinpaikkoja. Ne ovat tuottavia taloudellisia järjestelmiä. Kuten kaikissa monimutkaisissa järjestelmissä, niiden pitkän aikavälin suorituskyky riippuu resilienssistä, joka on kyky absorboida shokkeja, sopeutua muutoksiin ja säilyttää toiminnallisuus paineen alla. Kaupunkiresilienssi ei ole pelkästään sosiaalinen tai ympäristöllinen tavoite, vaan myös taloudellinen voima.
"Pehmeistä kaupungeista" maailmanlaajuisiin esimerkkeihin
Pohjoismaiset pääkaupungit hallitsevat sen, mitä monet kutsuvat "pehmeäksi kaupungiksi": Kööpenhamina, Tukholma, Oslo ja Helsinki ovat jatkuvasti maailman asuinkelpoisimpien ja onnellisimpien kaupunkien joukossa, ja ne ovat tunnustettuja siitä, että ne pyrkivät vakaasti kohti vihreää muutosta. Maailmanlaajuisten pääomamarkkinoiden näkökulmasta katsottuna nämä korkealaatuiset kaupungit ovat kuitenkin edelleen alimitoitettuja ja hajanaisia.
Raportissamme "The Nordic Way" tarkastellaan, miten pohjoismaiset pääkaupungit varmistavat pitkän aikavälin kestävyyden ilmaston, infrastruktuurin ja hallintojärjestelmien osalta. Raportissa hyödynnetään 103 korkean tason johtajan ja kaupunkien sidosryhmien edustajien näkemyksiä, jotka edustavat viranomaisia, yleishyödyllisiä laitoksia, sijoittajia, rakennuttajia, yrityksiä ja kansalaisyhteiskuntaa. Heidän näkemyksiään kerättiin pyöreän pöydän keskusteluissa ja syvähaastatteluissa eri Pohjoismaiden pääkaupungeissa.
Rambollin yhteistyössä Urban Partnersin ja BLOXHUBin kanssa kehittämän "Kööpenhaminan tien" opetusten ja Kööpenhaminan oman, lähes konkurssin jälkeisen käänteen kokemusten pohjalta raportti osoittaa, että kaupungit voivat saavuttaa systeemisen muutoksen yhden sukupolven aikana, kun visio, luottamus ja monialainen yhteistyö ovat linjassa.
KUVAGALLERIA
KUVAGALLERIA
1 / 4
Helsingin keskuskirjasto Oodi

2 / 4
Oslon keskusasema Barcode-alue taustalla.

3 / 4
Polkupyöräkäärme, Kööpenhamina
© Rasmus Hjortshøj

4 / 4
Slakthusområdet, Stockholm
Helsingin keskuskirjasto Oodi

Oslon keskusasema Barcode-alue taustalla.

Polkupyöräkäärme, Kööpenhamina
© Rasmus Hjortshøj

Slakthusområdet, Stockholm
1 / 4
Helsingin keskuskirjasto Oodi
Sokeista pisteistä yhteisiin prioriteetteihin
Keskustelut paljastivat yhteisen haasteen. Pohjoismaisilla pääkaupungeilla on yksilöllisesti merkittäviä vahvuuksia, mutta ne toimivat usein erillisinä järjestelminä koordinoidun alueen sijaan, mikä heikentää niiden yhteistä voimaa.
Raportti tunnistaa kunkin kaupungin sokeat pisteet:
1. Oslo
Oslo on varakas kaupunki, mutta se voi kamppailla visionsa toteuttamisessa.
2. Helsinki
Helsinki osoittaa maailmanluokan kyvykkyyttä makrotason infrastruktuurissa ja insinööritieteissä, mutta sen on keskityttävä inhimilliseen ulottuvuuteen houkutellakseen kansainvälistä osaamista.
3. Tukholma
Tukholma on edelleen innovaatiolipulaiva, mutta se on vaarassa pysähtyä byrokraattisen kitkan takia, joka estää yrittäjyyttä.
4. Kööpenhamina
Kööpenhamina osoittaa, että radikaali muutos on mahdollista yhden sukupolven aikana, mutta se kohtaa pirstaloituneen innovaatiokulttuurin ja on vaarassa tulla itsetyytyväiseksi vuosikymmenten menestyksen jälkeen.
Samanaikaisesti neljän pääkaupungin keskusteluista nousi esiin kolme yhteistä prioriteettia:
Yhteiset prioriteetit
Sopeutuva hallinto
Uudet yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusmallit
Kaupunkitilan kehittäminen naapurustotasolla
Sopeutuva hallinto
Uudet yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusmallit
Kaupunkitilan kehittäminen naapurustotasolla
Yhdessä nämä lähestymistavat voivat nopeuttaa toimituksia, parantaa riskien jakamista ja vahvistaa kaupunkien jokapäiväisen elämän joustavuutta.
Kestävyys on kilpailuetu
Raportin mukaan kaupunkien joustavuuden ja pitkän aikavälin taloudellisen suorituskyvyn välillä on vahva yhteys. Kaupungit, jotka suoriutuvat paremmin sietokykyä mittaavista indikaattoreista, kuten turvallisuudesta, elinkelpoisuudesta ja vankasta infrastruktuurista, kokevat lähes prosenttiyksikön korkeamman vuotuisen BKT:n reaalikasvun.
Sietokyky ei ole kustannus, vaan pikemminkin kilpailuetu, joka auttaa vähentämään tulevaisuuden riskejä, houkuttelemaan pitkäaikaista pääomaa ja vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Pohjoismaiden yhteenlaskettu väkiluku on 28 miljoonaa, ne ovat yhdessä maailman 12 parhaan talousalueen joukossa ja niiden yhteiskunnallinen luottamus on maailman korkein, joten Pohjoismailla on kaikki edellytykset tulla maailman kestävimmäksi kaupunkialueeksi.
Tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää, että siirrymme rinnakkaisista kaupunkistrategioista kohti syvempää alueellista yhteistyötä. Yksi lupaava tilaisuus on syntymässä oleva Y-muotoinen käytävä, joka yhdistää Oslon, Tukholman, Kööpenhaminan, Helsingin ja Hampurin. Vahvistamalla rajat ylittävää integraatiota tällä käytävällä Pohjoismaiden pääkaupungit voisivat muuttaa luottamuksen kasvuksi, joustavuuden taloudelliseksi tuotoksi ja yhteistyön globaaliksi kilpailukyvyksi.
Ota yhteyttä asiantuntijoihin
Global Director, Future Resilient Design

