Uusia kaupunkeja ja kaupunginosia suunniteltaessa ratkaisevimmat päätökset tehdään usein kauan ennen kuin puupalkkejakaan on laskettu. Vaatii rohkeutta sisällyttää kunnianhimoiset arvot, kuten yhteiskäyttöinen liikkuvuus, kansalaisten omistajuus, yksityisajoneuvojen määrän vähentäminen sekä energian ja materiaalien kulutuksen vähentäminen alusta alkaen.
Kun suunnittelemme kaupunkeja, joissa nämä arvot ovat ohjaavina periaatteina jo varhaisessa vaiheessa, avaamme mahdollisuudet luoda vahvoja kumppanuuksia myöhemmin. Vaikka energia- ja liikennesektorin haastaminen on perinteisesti kuulunut paikallisen kaupunkikehityksen piiriin, rohkea kaupunkisuunnittelu voi tehdä juuri niin, ja se voi siirtää rajoja ja inspiroida kansallisen tason muutokseen.
Kööpenhaminan Fælledbyn kehitys on osoittanut, että tämä malli toimii. Alkuvaiheessa tehdyt suunnittelupäätökset tasoittivat tietä kumppanuuksille, investoinneille ja teknologisille innovaatioille, jotka tuottavat nyt tuloksia tavalla, jota kukaan ei olisi voinut ennustaa, mutta jonka hankkeen alkuperäinen suunnittelukehys teki mahdolliseksi.
Fælledby on Kööpenhaminan ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu asuinalue, joka asettaa standardin sille, miten nykyaikaiset yhteisöt voivat elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Henning Larsenin suunnittelemassa hankkeessa kaupunkikehitys ajatellaan uudelleen läheisen suhteen kautta maisemaan ja luodaan ekologisesti reagoivia asuintaloja, jotka on järjestetty maaseutukylämallin mukaisesti.
Haaste: Kaupunkikehitys liittyy energiaan ja päästöihin
Rakennusteollisuuteen kohdistuu kovia paineita päästöjen vähentämiseksi, ei ainoastaan parempien materiaalien avulla vaan myös parantamalla koordinointia energia- ja liikennesektorin kanssa.
Tanskan ilmastonmuutosneuvoston vuoden 2025 tilannekatsauksen mukaan liikenne on Tanskan toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde, ja sen osuus kasvaa muiden alojen siirtyessä nopeammin. Vaikka liikenteessä on yhä enemmän sähköautoja, 64 prosenttia liikenteen energiasta on edelleen peräisin fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Kööpenhaminassa yksityisautoilu lisääntyy edelleen huolimatta massiivisista julkisista investoinneista metrolinjoihin ja julkiseen liikenteeseen.
Tanskan pitkän aikavälin tavoitteena on, että 100 prosenttia kansallisesta energiantuotannosta tulee uusiutuvista lähteistä vuoteen 2050 mennessä. Aurinko- ja tuulivoiman lisääminen tuo kuitenkin uusia mutkia siihen, miten energiaa säännellään, varastoidaan ja jaetaan sekä kaupunki- että maaseutuympäristössä.
Toisin sanoen teknologinen edistys uhkaa vesittyä, jos pysymme lukittuneina tehottomiin liikkumismalleihin ja vanhentuneisiin energiajärjestelmiin. Ratkaisu ei ole vain enemmän teknologiaa, vaan älykkäämpi kaupunkisuunnittelu. Kaupunkien on yhdistettävä energia, liikenne, aluesuunnittelu ja niitä ympäröivät yhteisöt yhdeksi yhtenäiseksi strategiaksi.
"Jopa älykkäimmätkin järjestelmät tarvitsevat ihmisiä, jotka herättävät ne eloon. Siksi ei riitä, että rakennamme vain infrastruktuuria."
Uusi malli tulevaisuuden kaupunkia varten
Fælledby on todellinen esimerkki siitä, miten tämä lähestymistapa voi onnistua. Hanke suunniteltiin alusta alkaen siten, että pyöräilijät ja jalankulkijat asetettiin etusijalle. Jo ennen viranomaishyväksyntää luotiin selkeä arvokehys, jossa asetettiin etusijalle kiertotalous, jakamistalous ja kunnianhimoinen materiaalistrategia. Kyseessä on Tanskan ensimmäinen 220 000 m²:n laajuinen kaupunkialue, joka on rakennettu pääasiassa luonnonmukaisista rakennusmateriaaleista.
Esimerkkejä alueen ratkaisuista:
- Paikallinen energiantuotanto ja energian jakaminen. Alueen jokaiselle katolle asennetaan integroituja aurinkopaneeleita, jotka liitetään paikalliseen energiayhteisöön. Energia varastoidaan akkuihin, sitä vaihdetaan ja jaetaan asukkaiden kesken ja myydään tarvittaessa takaisin verkkoon. Julkiset laitokset ja sosiaalisen asuntotuotannon harjoittajat voivat liittyä jäseniksi osuuskunnan hallintomallin mukaisesti.
- Täyssähköautojen yhteiskäyttö. Tavanomaisen pysäköinnin sijaan kaupunginosassa annetaan tilaa yksinomaan sähköautoille. Autojen yhteiskäyttöpalvelu käynnistyi ennen kuin asukkaiden määrä oli saavuttanut kriittisen massan. Aloite perustuu käyttäytymistieteeseen, joka osoittaa, että ihmiset ovat avoimempia elämäntapamuutoksille muuton kaltaisissa siirtymävaiheissa. Fælledby sai Tanskan liikennevirastolta huomattavaa innovaatiorahoitusta, jotta aloite olisi toteuttamiskelpoinen.
Kukin aloite perustuu monialaisiin kumppanuuksiin energiantoimittajista, teknologia-alan startup-yrityksistä liikkuvuusoperaattoreihin ja suunnittelukonsultteihin.
Strategiset kumppanuudet: Avain innovointiin ja rahoitukseen
Tämän vision toteuttaminen edellyttää rohkeita investointeja monialaiseen yhteistyöhön. Fælledbyn lähestymistapaan kuuluu:
- Energian, liikkuvuuden ja muotoilun alan johtavien neuvonantajien asiantunteva näkemys, jolla varmistetaan, että aloitteet vastaavat kehittyviä suuntauksia ja teknologioita.
- Asiantuntijat auttoivat esimerkiksi Fælledbyä suunnittelemaan ensimmäisenä Tanskassa Super Smart Charging Hubin (SSCH), jossa yhdistyvät aurinkoenergia, akkujen varastointi ja V2G-teknologia (Vehicle-to-grid).
- Yhteistyörahoitusstrategiat, joissa on mukana toimijoita, kuten Kööpenhaminan kaupunki ja energiateknologian tarjoajat. Tämä on saanut Tanskan liikenne- ja energiavirastoilta kansallista tukea ja tasoittanut tietä EU:n tason rahoitukselle Interweave- (energia) ja Reimagine- (liikkuvuus) ohjelmien kautta.
- Yhteinen vastuu tuloksista, jotta keskeiset opit voidaan levittää sekä julkiselle että yksityiselle sektorille, mikä lisää vaikutuksia itse hankkeen ulkopuolelle.
Paikallisyhteisö muutoksen moottorina
Älykkäimmätkin järjestelmät tarvitsevat ihmisiä, jotta ne saadaan eläviksi. Siksi ei riitä, että rakennetaan infrastruktuuria, vaan on rakennettava yhteisöä.
Fælledbyssä tulevat asukkaat nähdään aktiivisina tekijöinä. Ensimmäiset 200 uutta kotitaloutta 2 000:sta ovat jo osallistuneet tapahtumiin, kyselyihin ja työpajoihin, joissa muokataan liikkumis- ja energiapalvelujen tarjontaa. Tutkimalla ihmisten tulevaisuuden odotuksia, sovitetaan yhteen heidän halunsa yksinkertaisempaan ja ilmastotietoisempaan elämäntapaan.
Tämä lisää vetovoimaisuutta, sillä Fælledbyn arvot ja tarinankerronta houkuttelevat luonnollisesti asukkaita, yrityksiä ja kumppaneita.
Näin toteutamme vision
Jotta voimme suunnitella kaupunkeja, jotka vauhdittavat vihreää siirtymää, meidän on oltava valmiita miettimään uudelleen, miten suunnittelemme, investoimme ja teemme yhteistyötä niin, että keskitymme sekä ihmisiin että järjestelmiin. Kolme edellytystä tähän:
- Kaupunkisuunnittelijoiden, arkkitehtien, insinöörien, liikkuvuusoperaattoreiden ja energiantoimittajien on tehtävä yhteistyötä alusta alkaen. Käytännössä tämä edellyttää usein hankkeen omistajalta johtajuutta, jotta kaupalliset intressit voidaan sovittaa yhteen pitkän aikavälin julkisen arvon kanssa.
- Uudet investointimallit ja varhainen riskinotto. Innovointi alkaa usein ennen kuin ratkaisu on todistettu mittakaavassa. Fælledby osoittaa, että kun sekä julkiset että yksityiset toimijat investoivat varhaisessa vaiheessa pilottihankkeisiin, uusia standardeja voi syntyä. Tämä riippuu kuitenkin varhaisista suunnittelupäätöksistä ja selkeästä tarinasta, joka innostaa kumppanit mukaan jo ennen kuin voitto on varma.
- Sääntely, joka pysyy innovoinnin tahdissa. Monet tarvittavista teknologioista ovat jo olemassa; puuttuu vain sääntely, joka mahdollistaa niiden kukoistuksen. Fælledby osoittaa, että V2G:n ja energiayhteisöjen kaltaiset ratkaisut ovat sekä toteuttamiskelpoisia että kysyttyjä. Nyt on saatava kiinni lainsäädännöllinen kehys.
Tulevaisuuden kaupunkien ei pidä vain kestää muutosta, vaan niiden on oltava sen katalysaattoreita. Kun kaupunkisuunnittelussa yhdistetään alusta alkaen energia, liikkuvuus, yhteisöllisyys ja arvot, luodaan vahvin perusta kukoistavalle ja ilmastoviisaalle tulevaisuudelle.
Kirjoittajat:
Signe Kongebro, maailmanlaajuinen johtaja, Future Resilient Design, Ramboll
Robert Joseph Martin, osakas, Betamobility
Simon Madsen, viestintäpäällikkö, FaelledBy
Haluatko tietää lisää?
Signe Kongebro
Global Design Director, Urbanism – Henning Larsen